Kunnallisten liikuntapaikkojen kustannukset ja käyttökorvaukset - Case: Lohja
Hägglund, Jarkko (2011)
Hägglund, Jarkko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215059
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteina oli tutkia Lohjan liikuntapaikkojen kustannuspaikkakohtaisia kustannuksia kolmen vuoden ajanjaksolla sekä tutkia Lohjan liikuntapaikkojen käyttökorvausten suuruutta vertaamalla niitä neljän tietyin kriteerein valitun kunnan vastaaviin. Tutkimuksessa keskityttiin sisäliikuntapaikkojen kustannuksiin ja käyttökorvauksiin.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu case-tutkimuksen kohteena olevan Lohjan kunnan ja toimeksiantaja Lohjan Liikuntakeskus Oy:n perus- ja taloustiedoista sekä liikuntatoimen tiedoista, työssä mukana olevien vertailukuntien liikuntatoimen perus– ja taloustiedoista, kustannuksista, käyttökorvauksista sekä liikuntatoimen lakisääteisistä asioista. Tutkimusotteena oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhtä erityisasiantuntijaa. Työn muu aineisto kerättiin muiden keskustelujen avulla sekä aihetta sivuavista kirjallisista ja sähköisistä lähteistä.
Tutkimuksen kustannuksia koskevat tulokset osoittivat liiketoiminnan muiden kustannusten olleen kaikkina kolmena vuotena suurin kustannuserä Lohjan jäähallissa, henkilöstökustannusten olleen kaikkina vuosina suurin kustannuserä Neidonkeitaassa, kun sisäliikuntatiloissa suurin kustannuserä on puolestaan vuosina 2008 ja 2009 ollut henkilöstökustannukset ja vuonna 2010 liiketoiminnan muut kulut. Tutkimuksen käyttökorvauksia koskevat tulokset osoittivat Lohjalla jäähallin käytön olevan lohjalaisille verrattain edullista, mutta toisaalta ulkopaikkakuntalaisille verrattain kallista. Myös maaotteluiden järjestäminen oli Lohjalla verrattain kallista. Tulokset osoittivat Lohjalla uinnin kertamaksujen ja sarjalippujen olevan verrattain kalliita, samoin kuin kuntosalien kertamaksut ja sarjaliput. Toisaalta kuukausikortit olivat verrattain edullisia. Tulosten mukaan erityisryhmien kohdalla Lohjalla oli verrattain edulliset kuntosalin sarjaliput, mutta toisaalta kalliit kuukausikortit. Tulokset osoittivat Lohjalla koulujen liikuntasalien käyttökorvausten olevan verrattain edulliset.
Johtopäätöksinä voitiin esittää, että kustannusten jakautuminen eroaa huomattavasti liikuntapaikkojen välillä. Kuntien välillä voi olla huomattaviakin eroja liikuntapaikoissa samantasoisista palveluista perittävissä käyttökorvauksissa.
Jatkotutkimusehdotuksina esitettiin seuraavia teemoja: Miten eri kuntien liikuntapaikkojen samantasoisten palveluiden käyttökorvauksissa voi olla näin suuria eroja? Onko subventointi kohdistettu oikein ja oikeudenmukaisesti vai pitäisikö esimerkiksi lapsia ja nuoria huomioida enemmän hyvätuloisten aikuisten sijasta? Lisäksi voitaisiin tutkia, ovatko Lohjan liikuntapaikkojen käyttökorvaukset kohtuullisia verrattuna muihin kuntiin ja onko Lohjalla subventointi kohdistettu oikein vai pitäisikö tukea enemmän esimerkiksi lapsia ja nuoria.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu case-tutkimuksen kohteena olevan Lohjan kunnan ja toimeksiantaja Lohjan Liikuntakeskus Oy:n perus- ja taloustiedoista sekä liikuntatoimen tiedoista, työssä mukana olevien vertailukuntien liikuntatoimen perus– ja taloustiedoista, kustannuksista, käyttökorvauksista sekä liikuntatoimen lakisääteisistä asioista. Tutkimusotteena oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhtä erityisasiantuntijaa. Työn muu aineisto kerättiin muiden keskustelujen avulla sekä aihetta sivuavista kirjallisista ja sähköisistä lähteistä.
Tutkimuksen kustannuksia koskevat tulokset osoittivat liiketoiminnan muiden kustannusten olleen kaikkina kolmena vuotena suurin kustannuserä Lohjan jäähallissa, henkilöstökustannusten olleen kaikkina vuosina suurin kustannuserä Neidonkeitaassa, kun sisäliikuntatiloissa suurin kustannuserä on puolestaan vuosina 2008 ja 2009 ollut henkilöstökustannukset ja vuonna 2010 liiketoiminnan muut kulut. Tutkimuksen käyttökorvauksia koskevat tulokset osoittivat Lohjalla jäähallin käytön olevan lohjalaisille verrattain edullista, mutta toisaalta ulkopaikkakuntalaisille verrattain kallista. Myös maaotteluiden järjestäminen oli Lohjalla verrattain kallista. Tulokset osoittivat Lohjalla uinnin kertamaksujen ja sarjalippujen olevan verrattain kalliita, samoin kuin kuntosalien kertamaksut ja sarjaliput. Toisaalta kuukausikortit olivat verrattain edullisia. Tulosten mukaan erityisryhmien kohdalla Lohjalla oli verrattain edulliset kuntosalin sarjaliput, mutta toisaalta kalliit kuukausikortit. Tulokset osoittivat Lohjalla koulujen liikuntasalien käyttökorvausten olevan verrattain edulliset.
Johtopäätöksinä voitiin esittää, että kustannusten jakautuminen eroaa huomattavasti liikuntapaikkojen välillä. Kuntien välillä voi olla huomattaviakin eroja liikuntapaikoissa samantasoisista palveluista perittävissä käyttökorvauksissa.
Jatkotutkimusehdotuksina esitettiin seuraavia teemoja: Miten eri kuntien liikuntapaikkojen samantasoisten palveluiden käyttökorvauksissa voi olla näin suuria eroja? Onko subventointi kohdistettu oikein ja oikeudenmukaisesti vai pitäisikö esimerkiksi lapsia ja nuoria huomioida enemmän hyvätuloisten aikuisten sijasta? Lisäksi voitaisiin tutkia, ovatko Lohjan liikuntapaikkojen käyttökorvaukset kohtuullisia verrattuna muihin kuntiin ja onko Lohjalla subventointi kohdistettu oikein vai pitäisikö tukea enemmän esimerkiksi lapsia ja nuoria.