Millä keinoin kasvattaja voi tukea lapsen vertaisvuorovaikutusta päiväkodissa?
Rantanen, Tea; Ylhäinen, Paula (2020)
Rantanen, Tea
Ylhäinen, Paula
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120326051
Tiivistelmä
Vertaisvuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen persoonallisuuden ja maailmankuvan kehittymiselle. Vertaisryhmässä luodaan ystävyyssuhteita, neuvotellaan, koetaan iloa ja jännitystä sekä opitaan sosiaalisia taitoja, empatiakykyä ja yhteisen leikin taitoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kasvattajat voivat tukea päiväkodissa lasten välistä vertaisvuorovaikutusta ja mitkä tekijät estävät sen toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisen eli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineistohaussa käytettiin sähköisiä tietokantoja ja koehakujen perusteella valikoituja hakusanoja. Lopullinen aineisto koostui 13 alkuperäistutkimuksesta.
Tuloksen mukaan vertaisvuorovaikutuksen tukemiselle on merkittävää, että kasvattaja tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarpeen ja vastaa siihen toiminnallisella tekemisellä sekä tukemalla leikki-, tunne- ja sosiaalisia taitoja. Havainnointi, suunniteltu pedagoginen toiminta, pienryhmät, oppimisympäristö ja monialainen yhteistyö ovat tärkeässä roolissa. Kasvattajan rooli ja asenne sekä turvallinen, positiivinen, kannustava ja keskusteleva ilmapiiri mahdollistavat laadukkaan vertaisvuorovaikutuksen lasten kesken. Päiväkodissa vertaisvuorovaikutusta uhkaavat kiire ja melu sekä kasvattajan joustamaton ja kontrolloiva käyttäytyminen sekä tunnekeskustelun ja keskustelun vähyys sekä huono tilannetaju. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista havainnoida kasvattajien toimintaa lapsiryhmissä vertaisvuorovaikutuksen tukemiseksi. Peer interaction plays a major role in the development of a child's personality and worldview. The peer group builds friendships, negotiates, experiences joy and excitement, and learns social skills, empathy, and common play skills. The purpose of this thesis was to find out how educators can support peer interaction between children and what factors prevent children from peer interaction in kindergarten. The survey was carried out as a descriptive literature review method. Electronic databases and search words selected on the basis of experimental searches were used in the material search. The final data consisted of 13 original studies.
According to the result, it was significant that the educator recognizes and responds to the child's need for individual support to support the child’s peer interaction. Functional action and support for play, emotional and social skills are important factors in the development of children's peer skills. Observation, planned pedagogical activities, small groups, learning environment and multidisciplinary cooperation play an important role. The role and attitude of the educator as well as a safe, positive, encouraging and conversational atmosphere enable high-quality peer interaction between children. In kindergarten, peer interaction is susceptible to hurry and noise, an educator's inflexible and controlling behavior, as well as a lack of emotional conversation and conversation overall, as well as a poor sense of space. As further research, it would be interesting to observe the activities of educators in groups of children to support peer interaction.
Tuloksen mukaan vertaisvuorovaikutuksen tukemiselle on merkittävää, että kasvattaja tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarpeen ja vastaa siihen toiminnallisella tekemisellä sekä tukemalla leikki-, tunne- ja sosiaalisia taitoja. Havainnointi, suunniteltu pedagoginen toiminta, pienryhmät, oppimisympäristö ja monialainen yhteistyö ovat tärkeässä roolissa. Kasvattajan rooli ja asenne sekä turvallinen, positiivinen, kannustava ja keskusteleva ilmapiiri mahdollistavat laadukkaan vertaisvuorovaikutuksen lasten kesken. Päiväkodissa vertaisvuorovaikutusta uhkaavat kiire ja melu sekä kasvattajan joustamaton ja kontrolloiva käyttäytyminen sekä tunnekeskustelun ja keskustelun vähyys sekä huono tilannetaju. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista havainnoida kasvattajien toimintaa lapsiryhmissä vertaisvuorovaikutuksen tukemiseksi.
According to the result, it was significant that the educator recognizes and responds to the child's need for individual support to support the child’s peer interaction. Functional action and support for play, emotional and social skills are important factors in the development of children's peer skills. Observation, planned pedagogical activities, small groups, learning environment and multidisciplinary cooperation play an important role. The role and attitude of the educator as well as a safe, positive, encouraging and conversational atmosphere enable high-quality peer interaction between children. In kindergarten, peer interaction is susceptible to hurry and noise, an educator's inflexible and controlling behavior, as well as a lack of emotional conversation and conversation overall, as well as a poor sense of space. As further research, it would be interesting to observe the activities of educators in groups of children to support peer interaction.