Osaamisenhallinnan hyödyntäminen urapolkujen mallintamisessa : Case: 2M-IT Oy
Heiskanen, Elina (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426130
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda kohdeorganisaatioon osaamisenhallinnan malli, kartoittaa henkilöstön osaamisen tasot sekä luoda konkreettinen kuvaus, miten organisaation urapolkumalli tulee rakentaa. Kehittämishankkeen kohdeorganisaatio oli 2M-IT Oy, joka on julkisomisteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknisiä palveluja tuottava yhtiö.
Kehittämishankkeen tietoperusta muodostui osaamisen johtamisen ja urajohtamisen eri teemoista. Kehittämishankkeessa hyödynnettiin laadullista tutkimusotetta ja käytettiin osallistavia menetelmiä, kuten työpajatyöskentelyä, koulutustilaisuuksia ja ryhmäkeskustelua. Lisäksi aiheen syvällisen ymmärryksen luomiseksi hyödynnettiin organisaation sisäisiä materiaaleja. Aineistotriangulaatiota hyödynnettiin keräämällä tietoa useista eri lähteistä. Kartoitettujen osaamisten tulosten analysoinnissa käytettiin myös kvantitatiivisia menetelmiä.
Kehittämishankkeen aikana laadittiin 42 osaamisprofiilia sekä avattiin 404 osaamiskartoitusta, joiden tuloksena saatiin selvitettyä henkilöstön osaamisen tasot. Henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien avulla esimiehet ja työntekijät sopivat menetelmistä kehittämistä vaativien osaamisten kasvattamiseksi. Kohdeorganisaatioon kehitettiin myös jatkuvalle osaamisen kehittämiselle perustuva osaamisenhallinnan malli. Lisäksi kehittämishankkeen tuloksena luotiin kohdeorganisaation urapolkumallin tavoitteet ja kuvaus, miten urapolkuja lähdetään kohdeorganisaatiossa mallintamaan.
Kehittämishankkeen tietoperusta muodostui osaamisen johtamisen ja urajohtamisen eri teemoista. Kehittämishankkeessa hyödynnettiin laadullista tutkimusotetta ja käytettiin osallistavia menetelmiä, kuten työpajatyöskentelyä, koulutustilaisuuksia ja ryhmäkeskustelua. Lisäksi aiheen syvällisen ymmärryksen luomiseksi hyödynnettiin organisaation sisäisiä materiaaleja. Aineistotriangulaatiota hyödynnettiin keräämällä tietoa useista eri lähteistä. Kartoitettujen osaamisten tulosten analysoinnissa käytettiin myös kvantitatiivisia menetelmiä.
Kehittämishankkeen aikana laadittiin 42 osaamisprofiilia sekä avattiin 404 osaamiskartoitusta, joiden tuloksena saatiin selvitettyä henkilöstön osaamisen tasot. Henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien avulla esimiehet ja työntekijät sopivat menetelmistä kehittämistä vaativien osaamisten kasvattamiseksi. Kohdeorganisaatioon kehitettiin myös jatkuvalle osaamisen kehittämiselle perustuva osaamisenhallinnan malli. Lisäksi kehittämishankkeen tuloksena luotiin kohdeorganisaation urapolkumallin tavoitteet ja kuvaus, miten urapolkuja lähdetään kohdeorganisaatiossa mallintamaan.