Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia pedagogisesta suunnittelusta vasta-avatussa varhaiskasvatusyksikössä
Arminen, Päivi; Oikarinen, Tuukka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120526342
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120526342
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajilla oli pedagogisesta suunnittelusta vasta-avatussa varhaiskasvatusyksikössä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten pedagoginen suunnittelu tapahtuu vasta-avatussa varhaiskasvatusyksikössä, sekä tulevaisuudessa auttaa uusia varhaiskasvatusyksikköjä pedagogisen suunnittelun kehittämisessä.
Opinnäytetyömme tehtiin yhteistyössä kahden Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa, jotka on molemmat avattu tammikuussa 2020. Opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä ovat varhaiskasvatuksen pedagogiikka, pedagoginen suunnittelu sekä toimiva työyhteisö.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin yhteistyöpäiväkotiemme varhaiskasvatuksen opettajia haastattelemalla, joita oli yhteensä kuusi. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluna ja tutkimushaastattelumme muoto oli teemahaastattelu. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan uuden varhaiskasvatusyksikön perustaminen oli haastavaa ja kiireistä, mikä teki myös varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelutyöstä vaativaa. Ennen uuden varhaiskasvatusyksikön avaamista tulisi olla riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa yhteisten työtapojen ja pedagogiikan muodostamiseksi. Opettajien suunnittelua uudessa varhaiskasvatusyksikössä haittaavat muun muassa jäsentymätön arki, kasvattajien erilaiset työtavat sekä keskeneräiset päiväkodin tilat ja materiaalien puute. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaa (sak) opettajat pitivät erittäin tärkeänä vasta-avatussa varhaiskasvatusyksikössä. Varhaiskasvatusyksikön johtajan läsnäolo sekä osallistuminen pedagogiseen suunnitteluun ovat tärkeitä tekijöitä onnistuneen pedagogisen suunnittelun toteutumisessa sekä toimivan työyhteisön muodostamisessa. Opettajat kokivat myös saavansa paljon tukea muilta kasvattajilta suunnitteluunsa yhteistyön kautta. The purpose of this thesis was to find out what kind experiences early childhood education teachers have regarding pedagogical planning in newly founded day-care centers. The objective of our study was to produce information on how pedagogical planning takes place in a newly started day-care center and help future new day-care centers in developing pedagogical planning.
Our thesis was carried out in co-operation with two newly founded day-care centers in the city of Helsinki. The central concepts of our thesis are pedagogy of early childhood education, pedagogical planning and a functional working environment.
The thesis was implemented as a qualitative study. The data was gathered by interviewing six teachers from our co-operation day-care centers. The interviews were conducted as individual theme interviews. The data was analysed with inductive content analysis.
According to the findings of this thesis founding a new day-care center was challenging and hectic which also made the planning task difficult for a childhood education teacher. Before opening a new day-care center there should be adequate joint planning time to form shared working methods and pedagogy. The planning carried out by teachers in a new day-care center is interrupted by e.g. unstructured everyday life, different working methods of educators, unfinished day-care center premises and the lack of materials. Planning, evaluation and developing time was considered very important by teachers in a new day-care center. The presence and the participation in pedagogical planning by the day-care center manager were important factors in the implementation of successful pedagogical planning and the forming of a functional work community. The teachers also experienced that they were getting a lot of support in their planning from other educators through co-operation.
Opinnäytetyömme tehtiin yhteistyössä kahden Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa, jotka on molemmat avattu tammikuussa 2020. Opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä ovat varhaiskasvatuksen pedagogiikka, pedagoginen suunnittelu sekä toimiva työyhteisö.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin yhteistyöpäiväkotiemme varhaiskasvatuksen opettajia haastattelemalla, joita oli yhteensä kuusi. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluna ja tutkimushaastattelumme muoto oli teemahaastattelu. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan uuden varhaiskasvatusyksikön perustaminen oli haastavaa ja kiireistä, mikä teki myös varhaiskasvatuksen opettajan suunnittelutyöstä vaativaa. Ennen uuden varhaiskasvatusyksikön avaamista tulisi olla riittävästi yhteistä suunnitteluaikaa yhteisten työtapojen ja pedagogiikan muodostamiseksi. Opettajien suunnittelua uudessa varhaiskasvatusyksikössä haittaavat muun muassa jäsentymätön arki, kasvattajien erilaiset työtavat sekä keskeneräiset päiväkodin tilat ja materiaalien puute. Suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaa (sak) opettajat pitivät erittäin tärkeänä vasta-avatussa varhaiskasvatusyksikössä. Varhaiskasvatusyksikön johtajan läsnäolo sekä osallistuminen pedagogiseen suunnitteluun ovat tärkeitä tekijöitä onnistuneen pedagogisen suunnittelun toteutumisessa sekä toimivan työyhteisön muodostamisessa. Opettajat kokivat myös saavansa paljon tukea muilta kasvattajilta suunnitteluunsa yhteistyön kautta.
Our thesis was carried out in co-operation with two newly founded day-care centers in the city of Helsinki. The central concepts of our thesis are pedagogy of early childhood education, pedagogical planning and a functional working environment.
The thesis was implemented as a qualitative study. The data was gathered by interviewing six teachers from our co-operation day-care centers. The interviews were conducted as individual theme interviews. The data was analysed with inductive content analysis.
According to the findings of this thesis founding a new day-care center was challenging and hectic which also made the planning task difficult for a childhood education teacher. Before opening a new day-care center there should be adequate joint planning time to form shared working methods and pedagogy. The planning carried out by teachers in a new day-care center is interrupted by e.g. unstructured everyday life, different working methods of educators, unfinished day-care center premises and the lack of materials. Planning, evaluation and developing time was considered very important by teachers in a new day-care center. The presence and the participation in pedagogical planning by the day-care center manager were important factors in the implementation of successful pedagogical planning and the forming of a functional work community. The teachers also experienced that they were getting a lot of support in their planning from other educators through co-operation.