Modum tuotantoympäristön tuotekehitysversioiden A/B vertailu
Nevalainen, Jori (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826898
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantaja oli Modum Oy, jonka päätoimiala on käytettyjen autojen kuvaus. Tukimuksen tavoitteena oli havainnoida autojen kuvaus ja editointi prosessin kestoa. Tarkoitus oli selvittää vertailuarvo sekä löytää ongelmia ja ratkaisuja prosessiin, jota on tehty useamman vuoden ajan. Tarkoituksena oli tuoda päivitys editointisovellukseen sekä testata uusi kuvausstudio.
Teoriassa käydään läpi alalla vallitsevista ohjelmistokehityksen metodeista. Eri metodit pitää sisällään erilaisia kehyksiä, työkaluja ja rooleja. Teoria osuudessa selitetään eri metodit ja niiden ominaispiirteet.
Empiirinen tutkimus oli triangulaatio tutkimus ja siinä keskityttiin kyseisen työvaiheen tarkasteluun. Tiedonhankintamenetelminä toimivat havainnointi sekä haastattelut. Pääpaino on havainnoinnilla ja haastattelu on taka-alalla. Näiden avulla kerättiin tietoa prosessin ongelmista, sen kehittymisestä sekä parannusehdotuksista.
Tuloksena saatiin tarkkaa tietoa prosessin lähtökohdasta sekä sen kehittymisestä. Näiden ohessa syntyi kehitysideoita, joiden avulla prosessia voisi jatkokehittää. Tutkimuksen tulosten arviointi oli helppoa, sillä se esitettiin suoraan numeroilla sekä kaavioita apuna käyttäen. Prosessivaiheissa tapahtunut kehitys oli positiivista ja selkeästi huomattavissa. Editointiin kulunut aika väheni 40 % ja sen lisäksi myös työvaiheen käyttäjäystävällisyys kehittyi.
Teoriassa käydään läpi alalla vallitsevista ohjelmistokehityksen metodeista. Eri metodit pitää sisällään erilaisia kehyksiä, työkaluja ja rooleja. Teoria osuudessa selitetään eri metodit ja niiden ominaispiirteet.
Empiirinen tutkimus oli triangulaatio tutkimus ja siinä keskityttiin kyseisen työvaiheen tarkasteluun. Tiedonhankintamenetelminä toimivat havainnointi sekä haastattelut. Pääpaino on havainnoinnilla ja haastattelu on taka-alalla. Näiden avulla kerättiin tietoa prosessin ongelmista, sen kehittymisestä sekä parannusehdotuksista.
Tuloksena saatiin tarkkaa tietoa prosessin lähtökohdasta sekä sen kehittymisestä. Näiden ohessa syntyi kehitysideoita, joiden avulla prosessia voisi jatkokehittää. Tutkimuksen tulosten arviointi oli helppoa, sillä se esitettiin suoraan numeroilla sekä kaavioita apuna käyttäen. Prosessivaiheissa tapahtunut kehitys oli positiivista ja selkeästi huomattavissa. Editointiin kulunut aika väheni 40 % ja sen lisäksi myös työvaiheen käyttäjäystävällisyys kehittyi.