Muistisairaan aktiivinen arki ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Niskanen, Anu; Salo, Mirka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927118
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa muistisairaan ihmisen aktiivisesta arjesta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tavoitteena oli ymmärtää minkälaista muistisairaan ihmisen aktiivinen arki on ja miten aktiivinen arki lisää muistisairaan ihmisen elämänlaatua. Suomessa on arvioitu olevan noin 193 000 muistisairasta. Vuosittain muistisairauteen sairastuu noin 14 500 ihmistä.
Opinnäytetyömme teoriaosuus käsittelee yleisimpiä muistisairauksia ja ympärivuorokautista palveluasumista sekä elämänlaatua ja toimintakykyä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tutkimustietoa eri tietokannoista. Aineisto rajattiin vuosiin 2010–2020 ja opinnäytetyöhön löytyi 11 tutkimusta. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan muistisairaiden aktiivinen arki ympärivuorokautisessa palveluasumisessa painottui erilaiseen vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen hoitajien ja muiden asukkaiden kanssa. Erittäin huonokuntoisilla asukkailla aktiivisuuden ainut ilmenemismuoto oli vuorovaikutus hoitajan kanssa. Toimintakykyä omaavilla aktiivisuus painottui vuorovaikutuksen lisäksi niihin arkisiin asioihin, joihin omat voimat vielä riittivät. Aktiivinen arki auttoi ylläpitämään psyykkistä toimintakykyä, kognitiivisia taitoja, se toi itsenäisyyden tunnetta ja tarkoitusta elämään. Tässä kaikessa oli suuri rooli hoitajan arvostavalla ja kunnioittavalla, yksilöllisellä muistisairaan kohtaamisella arjen hoitotyössä, joten tätä asiaa kannattaa toiminnassa kehittää.
Opinnäytetyömme teoriaosuus käsittelee yleisimpiä muistisairauksia ja ympärivuorokautista palveluasumista sekä elämänlaatua ja toimintakykyä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tutkimustietoa eri tietokannoista. Aineisto rajattiin vuosiin 2010–2020 ja opinnäytetyöhön löytyi 11 tutkimusta. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan muistisairaiden aktiivinen arki ympärivuorokautisessa palveluasumisessa painottui erilaiseen vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen hoitajien ja muiden asukkaiden kanssa. Erittäin huonokuntoisilla asukkailla aktiivisuuden ainut ilmenemismuoto oli vuorovaikutus hoitajan kanssa. Toimintakykyä omaavilla aktiivisuus painottui vuorovaikutuksen lisäksi niihin arkisiin asioihin, joihin omat voimat vielä riittivät. Aktiivinen arki auttoi ylläpitämään psyykkistä toimintakykyä, kognitiivisia taitoja, se toi itsenäisyyden tunnetta ja tarkoitusta elämään. Tässä kaikessa oli suuri rooli hoitajan arvostavalla ja kunnioittavalla, yksilöllisellä muistisairaan kohtaamisella arjen hoitotyössä, joten tätä asiaa kannattaa toiminnassa kehittää.