Poikkeusolojen aikaisen etätyön vaikutukset tilasuunnitteluun : Case Laurea Espoo
Virtanen, Terhi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027267
Tiivistelmä
Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää poikkeusolojen aikaisen etätyön johdosta opetushenkilöstön sosiospatiaalisissa prosesseissa tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia tukitoimintojen asiantuntijatyöhön sekä Laurean tulevan Espoon kampuksen tilasuunnitteluun. Tutkimusongelmana haluttiin selvittää, onko virtuaalisten työ- ja oppimisympäristöjen merkitys kasvanut. Työn tavoitteena oli tilasuunnitteluprosessin kehittäminen. Työn toimeksiantajana toimi työ- ja oppimisympäristöistä vastaava kehittämispäällikkö.
Tietoperusta käsitteli työ- ja oppimisympäristöjä, kiinteistöjohtamista ja käyttäjäkeskeistä tilasuunnittelua. Ammattikorkeakoulun työelämäyhteydestä johtuen haluttiin lisäksi lyhyesti tuoda esiin työelämään vaikuttavia muutoksia sekä monipaikkaisen työn tekemisen eri puolia ja vaikutuksia.
Tapaustutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Käyttäjäkokemuksellista tietoa sisältävä aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Lisäksi haastateltiin muutamien tukitoimintojen asiantuntijoita sekä hyödynnettiin dokumenttianalyysiä.
Tuloksista selvisi, että fyysisten kampustilojen tarve ei ole vähentynyt, vaan ne koetaan merkittävinä kohtaamisen paikkoina, jotka tarjoavat mahdollisuuden yhteiskehittämiseen ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Virtuaalisten työympäristöjen arvo puolestaan kasvoi välineellisesti uuteen oppimisympäristöön siirtymisen sekä etäkokous- ja yhteiskehittämisen sovellusten lisääntyneen käytön johdosta, mikä lisää joustavien etäkokoustilojen käyttötarvetta. Tuloksista ilmeni lisäksi, että haastateltavat mielsivät tilasuunnittelun pääosin vain fyysisten tilojen suunnitteluksi. Tukitoimintojen tarjoamaa ammattitaitoa ei aina tunnistettu eikä osattu hyödyntää riittävästi oman työn toteuttamisessa hybridiympäristöissä. Yhteistyötä voidaan kuitenkin syventää kehittämällä tiedonjakamisen tapoja.
Kehitysehdotuksina esitettiin, että tilasuunnittelun onnistumisen kannalta muutosjohtamisen tavoitteisiin liittyvää johdon viestintää tulisi lisätä. Tämän lisäksi käyttäjien tietoa eri työympäristöihin liittyvistä osa-alueista ja hyvinvointia tukevista kehittämismahdollisuuksista tulisi lisätä LbD- mallia hyödyntäen. Tilasuunnittelulle tulisi myös asettaa selkeä, kaikki käyttäjäryhmät yhdistävä, kestävän kehityksen mukainen tavoite ennakoinnin keinoja määrittelytyössä hyväksikäyttäen. This Bachelor´s Thesis is a case study commissioned by Laurea University Applied Sciences development manager responsible for working and teaching environments. Its purpose was to study changes in teaching personnel´s sociospatial processes in remote work during exceptional time and how the changes affected support service specialists‘ work and space planning on Laurea´s forthcoming Espoo campus. The main objective of this study was to develop Laurea´s space planning process. As the research problem was to find out if the importance of virtual working and teaching environments had changed.
The theoretical framework included topics related to working and learning environments, facility management, space planning and user-centered design. The linkage between working life and University of Applied Sciences was also briefly presented together with effects of multi-locational working.
Qualitative methods, such as interviews and analysis of documentary evidence, were applied in this thesis. User experience research data was collected by semi-structured interviews and analysed by content analysis.
The results revealed that physical campus environments empower togetherness and co-creativity and therefore the need for campus space has not decreased. Also, the importance of the virtual working and learning environments has increased, and these environments are considered as valuable work enhancing tools. Increased usage of new learning platform and virtual applications will lead to growing demand for flexible virtual meeting spaces in the future. It was also discovered that space planning is mainly considered as planning of physical spaces. Furthermore, support service that provided expertise were commonly not recognized and utilized in hybrid environments, though collaboration can be widened by developing the processes of sharing information.
As a suggestion for further development, users´ knowledge about different aspects of working and learning environments together with wellbeing related development possibilities should therefore be enhanced by using pedagogic LbD-model and foresight methods. From the campus space planning perspective, the change management objectives should be communicated more precisely, and it would also be beneficial to set one common, sustainable goal to all target groups.
Tietoperusta käsitteli työ- ja oppimisympäristöjä, kiinteistöjohtamista ja käyttäjäkeskeistä tilasuunnittelua. Ammattikorkeakoulun työelämäyhteydestä johtuen haluttiin lisäksi lyhyesti tuoda esiin työelämään vaikuttavia muutoksia sekä monipaikkaisen työn tekemisen eri puolia ja vaikutuksia.
Tapaustutkimuksessa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Käyttäjäkokemuksellista tietoa sisältävä aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Lisäksi haastateltiin muutamien tukitoimintojen asiantuntijoita sekä hyödynnettiin dokumenttianalyysiä.
Tuloksista selvisi, että fyysisten kampustilojen tarve ei ole vähentynyt, vaan ne koetaan merkittävinä kohtaamisen paikkoina, jotka tarjoavat mahdollisuuden yhteiskehittämiseen ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Virtuaalisten työympäristöjen arvo puolestaan kasvoi välineellisesti uuteen oppimisympäristöön siirtymisen sekä etäkokous- ja yhteiskehittämisen sovellusten lisääntyneen käytön johdosta, mikä lisää joustavien etäkokoustilojen käyttötarvetta. Tuloksista ilmeni lisäksi, että haastateltavat mielsivät tilasuunnittelun pääosin vain fyysisten tilojen suunnitteluksi. Tukitoimintojen tarjoamaa ammattitaitoa ei aina tunnistettu eikä osattu hyödyntää riittävästi oman työn toteuttamisessa hybridiympäristöissä. Yhteistyötä voidaan kuitenkin syventää kehittämällä tiedonjakamisen tapoja.
Kehitysehdotuksina esitettiin, että tilasuunnittelun onnistumisen kannalta muutosjohtamisen tavoitteisiin liittyvää johdon viestintää tulisi lisätä. Tämän lisäksi käyttäjien tietoa eri työympäristöihin liittyvistä osa-alueista ja hyvinvointia tukevista kehittämismahdollisuuksista tulisi lisätä LbD- mallia hyödyntäen. Tilasuunnittelulle tulisi myös asettaa selkeä, kaikki käyttäjäryhmät yhdistävä, kestävän kehityksen mukainen tavoite ennakoinnin keinoja määrittelytyössä hyväksikäyttäen.
The theoretical framework included topics related to working and learning environments, facility management, space planning and user-centered design. The linkage between working life and University of Applied Sciences was also briefly presented together with effects of multi-locational working.
Qualitative methods, such as interviews and analysis of documentary evidence, were applied in this thesis. User experience research data was collected by semi-structured interviews and analysed by content analysis.
The results revealed that physical campus environments empower togetherness and co-creativity and therefore the need for campus space has not decreased. Also, the importance of the virtual working and learning environments has increased, and these environments are considered as valuable work enhancing tools. Increased usage of new learning platform and virtual applications will lead to growing demand for flexible virtual meeting spaces in the future. It was also discovered that space planning is mainly considered as planning of physical spaces. Furthermore, support service that provided expertise were commonly not recognized and utilized in hybrid environments, though collaboration can be widened by developing the processes of sharing information.
As a suggestion for further development, users´ knowledge about different aspects of working and learning environments together with wellbeing related development possibilities should therefore be enhanced by using pedagogic LbD-model and foresight methods. From the campus space planning perspective, the change management objectives should be communicated more precisely, and it would also be beneficial to set one common, sustainable goal to all target groups.