Activating the network of cultural tourism actors by designing a value co-creation space
Mäki-Reinikka, Elsa (2020)
Mäki-Reinikka, Elsa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027311
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella skaalautuva kehittäjäfoorumikonsepti, jolla mahdollistetaan eri alojen toimijoiden välistä yhteistyötä. Ensisijaisena tutkimustavoitteena oli suunnitella kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumi -konsepti. Tämän opinnäytetyön tilaajana oli Cultural Tourism for City Breakers -hanke. Kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumin suunnittelussa noudatettiin British Councilin tuplatimantti (Double-Diamond Model) -prosessia (2011).
Kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumit järjestettiin Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä ja pilotoitiin tammi-toukokuussa 2019. Tapahtumat suunniteltiin arvon yhteiskehittämisalustoiksi, jossa osallistujat saivat tietoa kulttuurimatkailusta. Tapahtuma kasvatti verkostoitumismahdollisuuksia ja antoi alustan oppimiselle ja dialogin rakentamiselle. Ammattikorkeakoulujen rooli verkoston integraattoreina korostui konseptissa. Konsepti heijasti vahvasti myös kulttuurimatkailutoimijoiden alueellisia tarpeita.
Teoriaosuus keskittyy avaamaan tapahtumien palvelunnäkökulmaa, tapahtumien arvoa verkostoitumisen ja oppimisen kannalta, sekä tapahtumia arvon yhteiskehittämisen alustoina. Opinnäytetyö avaa tärkeimpiä elementtejä, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa konseptia. Asiakaslähtöisyys ja arvon rakentaminen olivat konseptin keskiössä, ja konseptin suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä kuten työpöytätutkimusta, työpajoja, prototypointia ja pilotointia, palautekyselylomakkeita, tapahtumien dokumentoimista videona, ja viiden kulttuurimatkailun toimijan haastattelua. Lopputuloksena oli valmis visualisoitu konsepti.
Tulokset osoittavat, että kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumit tuottivat lisäarvoa kolmella eri tasolla: toimijatasolla, alueellisella- ja kansallisella tasolla. Opinnäytetyössä kuvaillaan, ketkä toimijat osallistuivat tapahtumiin ja keskustellaan heidän identiteetistään kulttuurimatkailutoimijoina. Opinnäytetyössä kuvataan myös verkoston aktivoinnin edellytyksiä, mahdollistavia tekijöitä ja esteitä. Onnistuneen konseptin edellytyksenä on, että toimijat sekä kulttuuri- että matkailusektorilta osallistuvat tapahtumaan. Verkoston integraattori toimii sen sijaan toiminnan mahdollistajina koordinoimalla prosessia.
Ammattikorkeakoulujen tulisi useammin nähdä itsensä verkoston integraattoreina ja hyödyntää yhteiskunnallista rooliaan eri alojen välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tutkija antaa myös ehdotuksia mahdollisista muista verkoston integraattoreista ja niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Viestinnälliset haasteet, identiteettikysymykset, vähäiset resurssit, henkilökohtaiset syyt ja kaupunkien kapea brändi kulttuurimatkailun osalta, sekä negatiiviset kokemukset muista toimijoista, on koettu verkoston aktivoimisen esteiksi.
Kehittäjäfoorumeiden on tulevaisuudessa vastattava eri toimijoiden tarpeisiin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Foorumit voivat olla joko virtuaalisia tai fyysisiä tapahtumia. Foorumeiden jatkuvuus on välttämätöntä, jotta kulttuurimatkailutoimijat pääsevät jatkossa kohtaamaan toisiaan tapahtuma-alustalla. Hankerahoituksen sijasta, olisi tärkeää löytää pysyvämpi rahoitusmuoto, jatkuvuuden takaamiseksi. Tämä varmistaisi konseptin kestävyyden pidemmällä tähtäimellä.
Kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumit järjestettiin Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä ja pilotoitiin tammi-toukokuussa 2019. Tapahtumat suunniteltiin arvon yhteiskehittämisalustoiksi, jossa osallistujat saivat tietoa kulttuurimatkailusta. Tapahtuma kasvatti verkostoitumismahdollisuuksia ja antoi alustan oppimiselle ja dialogin rakentamiselle. Ammattikorkeakoulujen rooli verkoston integraattoreina korostui konseptissa. Konsepti heijasti vahvasti myös kulttuurimatkailutoimijoiden alueellisia tarpeita.
Teoriaosuus keskittyy avaamaan tapahtumien palvelunnäkökulmaa, tapahtumien arvoa verkostoitumisen ja oppimisen kannalta, sekä tapahtumia arvon yhteiskehittämisen alustoina. Opinnäytetyö avaa tärkeimpiä elementtejä, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa konseptia. Asiakaslähtöisyys ja arvon rakentaminen olivat konseptin keskiössä, ja konseptin suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä kuten työpöytätutkimusta, työpajoja, prototypointia ja pilotointia, palautekyselylomakkeita, tapahtumien dokumentoimista videona, ja viiden kulttuurimatkailun toimijan haastattelua. Lopputuloksena oli valmis visualisoitu konsepti.
Tulokset osoittavat, että kulttuurimatkailun kehittäjäfoorumit tuottivat lisäarvoa kolmella eri tasolla: toimijatasolla, alueellisella- ja kansallisella tasolla. Opinnäytetyössä kuvaillaan, ketkä toimijat osallistuivat tapahtumiin ja keskustellaan heidän identiteetistään kulttuurimatkailutoimijoina. Opinnäytetyössä kuvataan myös verkoston aktivoinnin edellytyksiä, mahdollistavia tekijöitä ja esteitä. Onnistuneen konseptin edellytyksenä on, että toimijat sekä kulttuuri- että matkailusektorilta osallistuvat tapahtumaan. Verkoston integraattori toimii sen sijaan toiminnan mahdollistajina koordinoimalla prosessia.
Ammattikorkeakoulujen tulisi useammin nähdä itsensä verkoston integraattoreina ja hyödyntää yhteiskunnallista rooliaan eri alojen välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tutkija antaa myös ehdotuksia mahdollisista muista verkoston integraattoreista ja niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Viestinnälliset haasteet, identiteettikysymykset, vähäiset resurssit, henkilökohtaiset syyt ja kaupunkien kapea brändi kulttuurimatkailun osalta, sekä negatiiviset kokemukset muista toimijoista, on koettu verkoston aktivoimisen esteiksi.
Kehittäjäfoorumeiden on tulevaisuudessa vastattava eri toimijoiden tarpeisiin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Foorumit voivat olla joko virtuaalisia tai fyysisiä tapahtumia. Foorumeiden jatkuvuus on välttämätöntä, jotta kulttuurimatkailutoimijat pääsevät jatkossa kohtaamaan toisiaan tapahtuma-alustalla. Hankerahoituksen sijasta, olisi tärkeää löytää pysyvämpi rahoitusmuoto, jatkuvuuden takaamiseksi. Tämä varmistaisi konseptin kestävyyden pidemmällä tähtäimellä.