Kokemuksia sosiaalista mediaa hyödyntävästä vertaisystävätoiminnasta nuorten positiivisen mielenterveyden edistämisessä
Ronkainen, Milla; Ström, Janina (2020)
Ronkainen, Milla
Ström, Janina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927048
Tiivistelmä
Yleistyvät mielenterveysongelmien määrät ja nuorten yksinäisyys on saanut aikaan sen, että on alettu kehittelemään sosiaalista mediaa hyödyntäviä digitaalisia menetelmiä nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen. DIMMI -hankkeessa on kehitetty vertaisystävätoiminnan malli, jonka tarkoituksena on auttaa yksinäisiä nuoria löytämään uusia ystäviä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa DIMMI -hankkeelle tietoa vertaisystävätoiminnasta toiminnan arviointia varten. Tarkoituksemme oli kuvata vertaisystävätoiminnan aikana tapahtuvia mahdollisia muutoksia nuorten positiivisessa mielenterveydessä, sekä kuvata nuorten odotuksia ja kokemuksia vertaisystävätoiminnasta.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme THL:n Positiivisen mielenterveyden mittaria. Lisäsimme kyselyiden loppuun myös kaksi avointa kysymystä. Lähetimme kyselyt vertaisystävää kaipaaville nuorille keväällä 2019 sekä syksyllä 2019. Nuoret vastasivat kyselyihimme ennen ja jälkeen vertaisystävätoiminnan anonyymisti kysely- ja raportointiohjelmisto Webropolin kautta. Kyselyistä saatu aineisto kuvattiin pylväsdiagrammien avulla ja analysoitiin induktiivisesti laadullista sisällönanalyysia soveltaen.
Nuorten vastauksista selvisi, että positiivisessa mielenterveydessä tapahtuneet muutokset vertaisystävätoiminnan aikana olivat pääsääntöisesti positiivisia. Toiveina ja odotuksina vertaisystävätoiminnasta nuorilla oli muun muassa saada aitoja uusia ystäviä, tekemistä vapaa-ajalle, pitkäkestoisia ja oikeita ystävyyssuhteita sekä mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi kahvittelun merkeissä. Nuoret kokivat sosiaalista mediaa hyödyntävän vertaisystävätoiminnan pääasiassa hyväksi ja toimivaksi keinoksi saada uusia ystäviä. Hyviä kokemuksia oli etenkin ryhmään kuulumisen tunteesta, puhelimessa ja viestittelyn kautta tapahtuvasta juttelusta sekä siitä, että olo ei tuntunut enää niin yksinäiseltä.
Tutkimuksemme perusteella ja johtopäätöksinä voidaan sanoa, että digitaalista vertaisystävätoimintaa voidaan hyvin käyttää nuorten positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen. Vertaisystävätoiminnan avulla voidaan vähentää nuorten yksinäisyyttä sekä antaa mahdollisuuksia löytää uusia ystäviä matalalla kynnyksellä. Sosiaalinen media ja digitalisaatio ovat nykypäivää, ja näitä tulisi hyödyntää nuorten tavoittamiseen sekä nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen. Vastauksista saattoi päätellä myös, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvat ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan poissulje kasvotusten tapahtuvan kanssakäymisen merkitystä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa DIMMI -hankkeelle tietoa vertaisystävätoiminnasta toiminnan arviointia varten. Tarkoituksemme oli kuvata vertaisystävätoiminnan aikana tapahtuvia mahdollisia muutoksia nuorten positiivisessa mielenterveydessä, sekä kuvata nuorten odotuksia ja kokemuksia vertaisystävätoiminnasta.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme THL:n Positiivisen mielenterveyden mittaria. Lisäsimme kyselyiden loppuun myös kaksi avointa kysymystä. Lähetimme kyselyt vertaisystävää kaipaaville nuorille keväällä 2019 sekä syksyllä 2019. Nuoret vastasivat kyselyihimme ennen ja jälkeen vertaisystävätoiminnan anonyymisti kysely- ja raportointiohjelmisto Webropolin kautta. Kyselyistä saatu aineisto kuvattiin pylväsdiagrammien avulla ja analysoitiin induktiivisesti laadullista sisällönanalyysia soveltaen.
Nuorten vastauksista selvisi, että positiivisessa mielenterveydessä tapahtuneet muutokset vertaisystävätoiminnan aikana olivat pääsääntöisesti positiivisia. Toiveina ja odotuksina vertaisystävätoiminnasta nuorilla oli muun muassa saada aitoja uusia ystäviä, tekemistä vapaa-ajalle, pitkäkestoisia ja oikeita ystävyyssuhteita sekä mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi kahvittelun merkeissä. Nuoret kokivat sosiaalista mediaa hyödyntävän vertaisystävätoiminnan pääasiassa hyväksi ja toimivaksi keinoksi saada uusia ystäviä. Hyviä kokemuksia oli etenkin ryhmään kuulumisen tunteesta, puhelimessa ja viestittelyn kautta tapahtuvasta juttelusta sekä siitä, että olo ei tuntunut enää niin yksinäiseltä.
Tutkimuksemme perusteella ja johtopäätöksinä voidaan sanoa, että digitaalista vertaisystävätoimintaa voidaan hyvin käyttää nuorten positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen. Vertaisystävätoiminnan avulla voidaan vähentää nuorten yksinäisyyttä sekä antaa mahdollisuuksia löytää uusia ystäviä matalalla kynnyksellä. Sosiaalinen media ja digitalisaatio ovat nykypäivää, ja näitä tulisi hyödyntää nuorten tavoittamiseen sekä nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen. Vastauksista saattoi päätellä myös, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvat ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan poissulje kasvotusten tapahtuvan kanssakäymisen merkitystä.