Oppimisen johtamisen futuriikki: Pedagogiset mallit organisaation ketteränä ja ennakoivana kyvykkyytenä

Abstract

Kiihtyvä muutos ja kompleksiset toimintaympäristöt ovat metatrendejä, jotka vaikuttavat pitkäkestoisesti meihin ihmisiin mutta myös organisaatioihin. Niiden vaikutuksesta perinteinen johtaminen murtuu ja organisaatioiden oppimisen tasoille muodostuu kasvatustehtäviä, jotka korostavat oppimista olemassa olon ja toiminnan edellytyksenä. Kasvatustehtävä ei ole organisaation tavoille opettamista, vaan uudistumista ja uuden luomista oppimisen avulla.

Opinnäytteen tavoite on osoittaa, että tulevaisuudessa organisaatioihin muodostuviin kasvatustehtäviin tulee vastata oppimisen johtamisella. Oppimisen johtaminen sirpaloituu organisaation oppimisen tasoille ja kiinnittyy ketterälle ja ennakoivalle aikajänteelle. Koska oppimisen johtaminen on vielä vakiintumaton konstruktio, opinnäytteen tarkoitus on selvittää, miten pedagogisia malleja voi tulevaisuudessa soveltaa oppimisen johtamisen malleina.

Tietoperustassa tutustutaan oppimisen aikajänteisiin, organisaatioon oppimisen alustana ja luodaan oppimisen johtamiselle pedagoginen kehys. Se on pohja tutkimukselle, jonka tulokset muodostuivat triangulaatiolla: Trendspotting-menetelmällä muodostettiin tulevaisuusväittämät, joiden todennäköisyyttä ja toivottavuutta arvioitiin delfoi-menetelmällä, ja joiden pohjalta kehittämistehtävässä kehitettiin Elisa Oyj:lle oppimisen johtamisen visioivat konseptit.

Tulokset osoittivat, että nousevien trendien, kuten työn ja liiketoimintalogiikan murroksen, vaikutuksesta organisaatioihin muodostuu, useita kasvatustehtäviä, jotka edellyttävät oppimisen johtamista oppimisen tasoilla. Tasoilla pedagogisia malleja voi soveltaa johtamisen malleina arjen tilanteissa: valmennuksessa, työkierrossa, palvelu- ja ratkaisukehityksessä, retroperspektiivissä, markkinaseurannassa, skenaariotyöskentelyssä ja joukkoistamisessa.

Kehitystehtävässä pedagogisten mallien kautta kehitetyt kahdeksan visioivaa konseptia, tutkiva coaching, käänteinen roolijako, tapauspeilaus, kumuloituva kiihdyttämö, ongelmaluotain, ilmiövaisto, kehittävä muotoilu ja joukkologi, konkretisoivat tutkimusongelman ratkaisuiksi. Ne osoittavat, miten pedagogiset mallit voivat muodostua organisaation ketteräksi ja ennakoivaksi kyvykkyydeksi – kasvatustehtävien suunnassa, tulevaisuuden toimintaympäristössä.

Tulevaisuudessa visioivia konsepteja on tärkeää kokeilla käytännössä, jotta niiden muodostumista organisaation kyvykkyydeksi ja soveltuvuutta oppimisen johtamisen malleiksi voi syvemmin arvioida. Tuloksia voi testata kaikki organisaatiot, jotka tahtovat optimoida toimintaansa ja tulevaisuuskestävyyttään oppimisen johtamisen ja pedagogiikan avulla.

Future Leadership of Learning: Pedagogical Models as Organization’s Agile and Anticipatory Capability

Accelerating change and complex environments have a long-term impact on people and organizations. As a result of these metatrends, the traditional leadership fractures and organizational learning levels - individual, team, organization, network - face new kinds of educational tasks that align learning as means of operation and existence. Emerging educational tasks do not indicate adopting organizations’ established ways, but renewing and creating a new reality.

The objective of this thesis is to demonstrate that in the future organizations face new kinds of educational tasks, to which they should respond via leadership of learning. Leadership of learning unites with organizational learning levels and agile and anticipatory time spans. Since leadership of learning is a non-established construction, the intent of this thesis is to explore, how pedagogical models can be used as leadership of learning models in the future.

The knowledge base introduces the time spans of learning, the organization as a platform of learning and the pedagogical framework for leadership of learning. It is a basis for empirical research, which is formed via triangulation: future statements were established via trendspotting and their probability and desirability were assessed via the Delphi method. The future statements created also the basis for the visionary concepts developed for Elisa Corporation.

The results indicate that trends, such as the transformation of work and business logic, create plural educational tasks requiring that the leadership of learning divides into organizational learning levels. At these levels the pedagogical models can be applied as the leadership of learning models in various everyday situations: coaching, job rotation, service and solution development, retrospective, market monitoring, scenario work and crowdsourcing.

In the development task, the eight visionary concepts developed via pedagogical models - exploratory coaching, inverse role division, case mirroring, cumulative accelerator, problem probe, phenomenon sense, developmental design, and dialogic crowd – create concrete solutions to the research problem. They show, how pedagogical models can create organization’s agile and anticipatory capability – directed by the educational tasks, in the future.

In the future, it is important to test the models in practice to deepen the understanding about their applicability or about their relevance as agile and anticipatory capability. However, the results can be applied by any organization wanting to optimize its operations and future resistance through leadership of learning and pedagogy.