Voiko kuntoutus edesauttaa muutosta? Kirjallisuuskatsaus psykopaattisia piirteitä omaavien rikoksentekijöiden kuntoutuksesta ja uusintarikollisuudesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus psykopaattisia piirteitä omaavien rikoksentekijöiden kuntoutuksesta jo olemassa olevan tutkimustiedon avulla, haastaen vallitsevaa käsitystä kuntoutuksen mahdottomuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kattavasti psykopaattisia piirteitä omaavien rikoksentekijöiden kuntoutuksen nykyistä tilaa, sen mahdollisuuksia, haasteita ja vaikutuksia uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Vankiterveydenhuolto (VTH). Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin rikoksentekijöiden kuntoutusta ja psykopatiaa käsitteenä, sekä käsiteltiin sen yhteyttä rikolliseen käyttäytymiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen laadullista sisällönanalyysia. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että psykopaattisia piirteitä omaavat rikoksentekijät voivat hyötyä kuntoutuksesta, ja sillä voidaan edesauttaa muutosta. Kuntoutuksen hyödyt ja aikaansaamat muutokset uusintarikollisuudessa ja psykopaattisissa piirteissä vaihtelivat kuntoutusmenetelmästä ja psykopaattisten piirteiden määrästä riippuen. Tulokset osoittivat, että intensiivisillä kuntoutusmenetelmillä voidaan vaikuttaa psykopatian eri osa-alueiden pistemääriin. Tätä kautta voidaan myös vaikuttaa yhteiskuntaan sopeutumiseen ja rikollisen käyttäytymisen vähentymiseen sekä kehittää niiden edellyttämiä taitoja. Tulosten perusteella kuntoutusmenetelmissä on kuitenkin vielä kehitettävää, jotta ne voisivat vastata psykopaattisia piirteitä omaavien rikoksentekijöiden tarpeita tarkoituksenmukaisemmin. Tutkimusaineistosta esiin nousseet näkemykset kuntoutuksen vastaavuudesta rikoksentekijöiden tarpeisiin olivat samassa linjassa teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tulokset ovat opinnäytetyön tutkimuskysymysten kannalta merkittäviä ja antavat suuntaa psykopaattisia piirteitä omaavien rikoksentekijöiden kuntoutuksen kehittämiselle ja osoittavat, että näkemys psykopaattisia piirteitä omaavien rikoksentekijöiden kuntoutuksen mahdottomuudesta on kyseenalaistettavissa.