Muotoiluajattelun hyödyntäminen Helsingin yliopiston viestinnän kehittämisessä
Hiisivuori, Laura (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121427967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121427967
Tiivistelmä
Työni ensimmäisenä tavoitteena oli kuvata yliopiston sisäisten viestintäpalveluiden kehitystä viimeisten viiden vuoden ajalta ja selvittää muutoksiin liittyviä kipukohtia. Toisena tavoitteena oli lähteä kehittämään ratkaisuja näihin ongelmiin yliopiston esihenkilöiden kanssa, jotka tunnistettiin havaittujen ongelmien valossa viestinnän keskeiseksi asiakasryhmäksi.
Käytin laadullisen tutkimuksen menetelmiä: dokumenttianalyysia ja asiantuntijahaastatteluita. Esihenkilöiden työpajassa hyödynsin yhteiskehittämistä. Tarkoituksenani oli toteuttaa myös toinen työpaja, jossa ongelmia ratkottaisiin esihenkilöiden ja viestinnän ammattilaisten yhteistyönä. Valitettavasti COVID-19 sotki suunnitelmat ja työpaja pystytään toteuttamaan vasta keväällä 2021.
Tietoaineistosta nousi kolme keskeistä ongelmaa: jäykkä hierarkkinen rakenne ja johdon etääntyminen yhteisöstä muodostavat monesti esteen onnistuneelle viestinnälle. Perustavanlaatuisin ongelma vaikuttaa olevan eriytyminen ts. ”siilot” niin rakenteissa, toiminnassa kuin näiden suunnittelussa. Aineistosta nousi myös esihenkilöiden keskeinen rooli tiedon välittäjänä.
Työpajaan osallistuneilla esihenkilöillä oli varsin hyvä käsitys siitä, mitä esihenkilön viestintä kattaa. Sen sijaan käsitys viestintäroolista ei ollut kovin selkeä. Osa kertoi pitävänsä valtaosaa työstään viestintänä, osa kaipasi kaiken materiaalin valmiina pakettina, jonka he voisivat vain lähettää alaisilleen.
Työni päähavainnot olivat: Helsingin yliopiston työyhteisöviestintä on vasta aloittanut matkan kohti asiakaslähtöistä kehittämistä ja toimintatapaa. Toisekseen esihenkilöiden viestintärooli kaipaa vielä yhteistä pohdintaa ja muotoilua, jotta he voisivat omalla toiminnallaan auttaa poistamaan löydettyjä keskeisiä ongelmia.
Käytin laadullisen tutkimuksen menetelmiä: dokumenttianalyysia ja asiantuntijahaastatteluita. Esihenkilöiden työpajassa hyödynsin yhteiskehittämistä. Tarkoituksenani oli toteuttaa myös toinen työpaja, jossa ongelmia ratkottaisiin esihenkilöiden ja viestinnän ammattilaisten yhteistyönä. Valitettavasti COVID-19 sotki suunnitelmat ja työpaja pystytään toteuttamaan vasta keväällä 2021.
Tietoaineistosta nousi kolme keskeistä ongelmaa: jäykkä hierarkkinen rakenne ja johdon etääntyminen yhteisöstä muodostavat monesti esteen onnistuneelle viestinnälle. Perustavanlaatuisin ongelma vaikuttaa olevan eriytyminen ts. ”siilot” niin rakenteissa, toiminnassa kuin näiden suunnittelussa. Aineistosta nousi myös esihenkilöiden keskeinen rooli tiedon välittäjänä.
Työpajaan osallistuneilla esihenkilöillä oli varsin hyvä käsitys siitä, mitä esihenkilön viestintä kattaa. Sen sijaan käsitys viestintäroolista ei ollut kovin selkeä. Osa kertoi pitävänsä valtaosaa työstään viestintänä, osa kaipasi kaiken materiaalin valmiina pakettina, jonka he voisivat vain lähettää alaisilleen.
Työni päähavainnot olivat: Helsingin yliopiston työyhteisöviestintä on vasta aloittanut matkan kohti asiakaslähtöistä kehittämistä ja toimintatapaa. Toisekseen esihenkilöiden viestintärooli kaipaa vielä yhteistä pohdintaa ja muotoilua, jotta he voisivat omalla toiminnallaan auttaa poistamaan löydettyjä keskeisiä ongelmia.