Esimiesten kokemuksia etäjohtamisen vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin
Alanen, Janita (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Alanen, Janita
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121327858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121327858
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää esimiesten ajatuksia etäjohtamisesta ja sen vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksessa keskityttiin erityisten etäjohtajien kokemiin haasteisiin ja positiivisiin asioihin liittyen työhyvinvointiin.
Teoreettinen viitekehys koostui johtamisen ominaisuuksista, etäjohtamisesta ja sen viestintä tavoista sekä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Esimiehiä haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella. Haastatteluissa esitettiin tarvittaessa lisäkysymyksiä.
Tutkimuksen tuloksista saatiin tietoa etäjohtamisesta, etäjohtajien tavasta vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja etäjohtamisen tuomista haasteista. Tuloksista kävi ilmi, että työntekijöiden uupumista on vaikeampi huomata etäjohtamisessa sekä tasapuolisen yhteydenpito työntekijöihin vaatii suunnittelemista. Positiivisissa kokemuksissa nousi esiin muun muassa digitalisaation yleistyminen etäjohtamisessa. Työntekeminen etäjohtamisessa on muodostunut tehokkaammaksi, kun palaverit pystytään pitämään ilman keskeytyksiä. Hyödyiksi nousi myös mahdollisuus palaverien pitämiseen etänä samaan aikaan ulkoillen.
Opinnäytetyöllä ei ollut erillistä toimeksiantajaa ja haastateltavat esimiehet tulivat kolmesta eri yrityksestä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikilla aloilla ja niiden pohjalta kerättiin yhteen vinkkejä esimiehille etäjohtamisen parantamiseksi.
Teoreettinen viitekehys koostui johtamisen ominaisuuksista, etäjohtamisesta ja sen viestintä tavoista sekä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Esimiehiä haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelulomakkeella. Haastatteluissa esitettiin tarvittaessa lisäkysymyksiä.
Tutkimuksen tuloksista saatiin tietoa etäjohtamisesta, etäjohtajien tavasta vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja etäjohtamisen tuomista haasteista. Tuloksista kävi ilmi, että työntekijöiden uupumista on vaikeampi huomata etäjohtamisessa sekä tasapuolisen yhteydenpito työntekijöihin vaatii suunnittelemista. Positiivisissa kokemuksissa nousi esiin muun muassa digitalisaation yleistyminen etäjohtamisessa. Työntekeminen etäjohtamisessa on muodostunut tehokkaammaksi, kun palaverit pystytään pitämään ilman keskeytyksiä. Hyödyiksi nousi myös mahdollisuus palaverien pitämiseen etänä samaan aikaan ulkoillen.
Opinnäytetyöllä ei ollut erillistä toimeksiantajaa ja haastateltavat esimiehet tulivat kolmesta eri yrityksestä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikilla aloilla ja niiden pohjalta kerättiin yhteen vinkkejä esimiehille etäjohtamisen parantamiseksi.