Yhteistyön voimaa : Ratkaisukeskeinen työhyvinvointia tukeva kehittämistyö varhaiskasvatuksen henkilöstölle
Korhonen, Tanja (2020)
Korhonen, Tanja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121227826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121227826
Tiivistelmä
Yamk-opinnäytetyöni tarkoituksena oli yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa parantaa työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja ilmapiiriä, sekä tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnista yhdessä vantaalaisessa päiväkodissa. Tavoitteena oli ratkaisukeskeisen intervention avulla luoda suunnitelma työyhteisön henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Opinnäytetyöni on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehys koostuu positiivisesta psykologiasta, itsemääräämisen teoriasta ja työhyvinvointia kuvaavista teorioista. Kehittämistyössä käytettiin soveltaen ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja Aineistonkeruumenetelminä toimi kysely, havainnointi ja teemahaastattelu. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Työntekijät valitsivat kehittämiskohteeksi palautteen antamisen ja vastaanottamisen toista arvostavasti. Rakentavan palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa koettiin aikaisemmin olleen haastetta ja niissä haluttiin kehittyä. Myös positiivista palautetta toivottiin enemmän.
Kehittämistyön aikana työntekijät harjoittelivat palautteen antamista ja vastaanottamista aktiivisesti ja vuoropuhelu työntekijöiden välillä lisääntyi. Myös omaa toimintaa arvioitiin enemmän ja erityisesti myönteistä palautetta saatiin ja annettiin aikaisempaa useammin. Palautteen antamista helpottamaan luotiin yhteiset pelisäännöt prosessin alkuvaiheessa pidetyssä kehittämistyöpajassa. Työpajassa sovittujen toimintamallien pohjalta syntyi porrasmalli palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Kehittämistyö lisäsi myönteisen palautteen antamista ja oman toiminnan reflektointia työyhteisössä. Samalla vaikeistakin asioista keskusteleminen helpottui. Arvostus nousi tärkeimmäksi työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi työntekijöiden puheessa. Sen koettiin vaikuttavan hyvinvointiin monella eri tasolla. Työntekijöiden haastattelut osoittivat, että monet työhyvinvointia vahvistavat tekijät olivat työyhteisön henkisiin voimavaroihin liittyviä. Työyhteisön sisäisistä tekijöistä työhyvinvointiin vaikuttivat eniten saatu arvostus, työyhteisön tuki ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus.
ASIASANAT: työhyvinvointi, varhaiskasvatus, ratkaisukeskeisyys, yhteiskehittäminen
Työntekijät valitsivat kehittämiskohteeksi palautteen antamisen ja vastaanottamisen toista arvostavasti. Rakentavan palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa koettiin aikaisemmin olleen haastetta ja niissä haluttiin kehittyä. Myös positiivista palautetta toivottiin enemmän.
Kehittämistyön aikana työntekijät harjoittelivat palautteen antamista ja vastaanottamista aktiivisesti ja vuoropuhelu työntekijöiden välillä lisääntyi. Myös omaa toimintaa arvioitiin enemmän ja erityisesti myönteistä palautetta saatiin ja annettiin aikaisempaa useammin. Palautteen antamista helpottamaan luotiin yhteiset pelisäännöt prosessin alkuvaiheessa pidetyssä kehittämistyöpajassa. Työpajassa sovittujen toimintamallien pohjalta syntyi porrasmalli palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Kehittämistyö lisäsi myönteisen palautteen antamista ja oman toiminnan reflektointia työyhteisössä. Samalla vaikeistakin asioista keskusteleminen helpottui. Arvostus nousi tärkeimmäksi työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi työntekijöiden puheessa. Sen koettiin vaikuttavan hyvinvointiin monella eri tasolla. Työntekijöiden haastattelut osoittivat, että monet työhyvinvointia vahvistavat tekijät olivat työyhteisön henkisiin voimavaroihin liittyviä. Työyhteisön sisäisistä tekijöistä työhyvinvointiin vaikuttivat eniten saatu arvostus, työyhteisön tuki ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus.
ASIASANAT: työhyvinvointi, varhaiskasvatus, ratkaisukeskeisyys, yhteiskehittäminen