Työhyvinvointi Hotelli Helkassa COVID-19-pandemian aikana
Sievinen, Annika (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Sievinen, Annika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428083
Tiivistelmä
COVID-19-pandemia levisi maailmanlaajuisesti vuonna 2020 ja sen vaikutukset matkailu- ja ravintola-alalle aiheuttivat alan yrityksille kriisitilanteen, kun työntekijöitä jouduttiin lomauttamaan ja irtisanomaan sekä yrityksiä ajautui konkurssiin. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvointia helsinkiläisessä hotelli Helkassa. Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoitus on vastata kysymykseen, miten Hotelli Helkan työntekijöiden työhyvinvointia voidaan parantaa kriisitilanteen keskellä? Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mikä on ollut työntekijöiden hyvinvoinnin taso pandemian aikana, sekä kuinka tyytyväisiä he ovat olleet kriisitilanteen hoitoon ja onko tämä vaikuttanut heidän luottamukseensa työnantajaa kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin millaisena Hotelli Helkan työntekijät näkevät oman työnsä ja alansa tulevaisuuden.
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään työhyvinvointia kokonaisuudessaan ja sen eri osa-alueita. Työhyvinvoinnin lisäksi kartoitetaan kriisitilanteiden vaikutusta työhyvinvointiin ja COVID-19-pandemian vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alalle. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, eli puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Hotelli Helkan työntekijää. Haastattelut toteutettiin etäkokouspalvelu Teamsin kautta lokakuussa 2020.
Tuloksista selviää, että merkittävin tekijä, jolla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia kriisitilanteen keskellä, on viestinnän parantaminen, mikä vähentäisi epätietoisuutta ja siitä syntyvää ahdistusta. Pandemian suurimmat vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ovat olleet stressin ja ahdistuneisuuden kasvu, sekä jatkuvan epävarmuuden sietäminen. Pandemian vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin ja kykyyn tehdä töitä ovat olleet olemattomia tai pieniä. Kriisitilanteen hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Joitakin epäkohtia tuotiin esille ja viestintään toivottiin muutosta. Se kuinka kriisitilannetta on hoidettu, ei ollut vaikuttanut suuresti luottamuksen tasoon. Oman työnsä tulevaisuutta kaikki vastaajat pitivät epävarmoina, sillä tietoa siitä, kuinka pitkään pandemian vaikutukset jatkuvat ei ole. Suurin osa haasteltavista kertoi haluavansa jatkaa samalla alalla. Johtopäätöksissä on esitetty kehitysehdotuksia muun muassa kriisiajan viestintään ja sosiaalisen työhyvinvoinnin parantamiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään työhyvinvointia kokonaisuudessaan ja sen eri osa-alueita. Työhyvinvoinnin lisäksi kartoitetaan kriisitilanteiden vaikutusta työhyvinvointiin ja COVID-19-pandemian vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alalle. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, eli puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Hotelli Helkan työntekijää. Haastattelut toteutettiin etäkokouspalvelu Teamsin kautta lokakuussa 2020.
Tuloksista selviää, että merkittävin tekijä, jolla voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia kriisitilanteen keskellä, on viestinnän parantaminen, mikä vähentäisi epätietoisuutta ja siitä syntyvää ahdistusta. Pandemian suurimmat vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin ovat olleet stressin ja ahdistuneisuuden kasvu, sekä jatkuvan epävarmuuden sietäminen. Pandemian vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin ja kykyyn tehdä töitä ovat olleet olemattomia tai pieniä. Kriisitilanteen hoitamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Joitakin epäkohtia tuotiin esille ja viestintään toivottiin muutosta. Se kuinka kriisitilannetta on hoidettu, ei ollut vaikuttanut suuresti luottamuksen tasoon. Oman työnsä tulevaisuutta kaikki vastaajat pitivät epävarmoina, sillä tietoa siitä, kuinka pitkään pandemian vaikutukset jatkuvat ei ole. Suurin osa haasteltavista kertoi haluavansa jatkaa samalla alalla. Johtopäätöksissä on esitetty kehitysehdotuksia muun muassa kriisiajan viestintään ja sosiaalisen työhyvinvoinnin parantamiseen.