Jaetun pedagogisen johtajuuden malli varhaiskasvatuksessa
Hyvönen, Anne; Eskelinen-Juntunen, Kati (2020)
Hyvönen, Anne
Eskelinen-Juntunen, Kati
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628688
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää pedagogisen johtajuuden rakennetta helsinkiläisessä varhaiskasvatusyksikössä. Tavoitteena oli luoda varhaiskasvatusyksikölle jaetun pedagogisen johtajuuden malli, joka tukee johtajan ja henkilöstön työtä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kyseisen varhaiskasvatusyksikön johtajan ja henkilöstön kanssa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin tutustumalla aiheeseen liittyviin ajankohtaisiin tutkimuksiin, joissa on käsitelty jaettua johtajuutta, pedagogista johtajuutta, sekä jaettua pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle tehtiin kysely varhaiskasvatusyksikön tämänhetkisistä jaetun pedagogisen johtajuuden rakenteista, sekä heidän toiveistaan jaetun pedagogisen johtajuuden toteuttamiselle. Kyselystä saadut vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Kyselyn tulosten perusteella henkilökunnan mielestä pedagoginen johtajuus arjessa oli erilaisia kokousrakenteita sekä kehittämispäiviä, kehityskeskusteluja, uusia digitaalisia työvälineitä ja suunnittelu, arviointi ja kehittämisajan (Sak-ajan) mahdollistamista. Haasteina pedagogiselle johtajuudelle näyttäytyi yleinen kiire ja muut ajanhallinnalliset ongelmat. Ongelmallisena koettiin myös asioiden sekavuus ja päällekkäisyys.
Henkilöstön vastauksista ja aikaisempien tutkimusten tuloksista koottiin varhaiskasvatusyksikölle jaetun pedagogisen johtajuuden malli. Malli koostuu viidestä osa-alueesta, joiden avulla muodostuu selkeämpi rakenne pedagogiselle johtajuudelle. Jaetun pedagogisen johtajuuden mallin käyttöönotto jää varhaiskasvatusyksikön oman aikataulun varaan.
Johtopäätöksinä kehittämistutkielmasta voisi kiteyttää seuraavaa: selkeä jaetun pedagogisen johtajuuden malli varmistaa varhaiskasvatuksen tason pysymisen laadukkaana ja vaikuttaa positiivisesti lasten hyvinvointiin. Tällöin myös luodaan tasavertaisempi pohja lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin tutustumalla aiheeseen liittyviin ajankohtaisiin tutkimuksiin, joissa on käsitelty jaettua johtajuutta, pedagogista johtajuutta, sekä jaettua pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksen kontekstissa.
Varhaiskasvatusyksikön henkilöstölle tehtiin kysely varhaiskasvatusyksikön tämänhetkisistä jaetun pedagogisen johtajuuden rakenteista, sekä heidän toiveistaan jaetun pedagogisen johtajuuden toteuttamiselle. Kyselystä saadut vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Kyselyn tulosten perusteella henkilökunnan mielestä pedagoginen johtajuus arjessa oli erilaisia kokousrakenteita sekä kehittämispäiviä, kehityskeskusteluja, uusia digitaalisia työvälineitä ja suunnittelu, arviointi ja kehittämisajan (Sak-ajan) mahdollistamista. Haasteina pedagogiselle johtajuudelle näyttäytyi yleinen kiire ja muut ajanhallinnalliset ongelmat. Ongelmallisena koettiin myös asioiden sekavuus ja päällekkäisyys.
Henkilöstön vastauksista ja aikaisempien tutkimusten tuloksista koottiin varhaiskasvatusyksikölle jaetun pedagogisen johtajuuden malli. Malli koostuu viidestä osa-alueesta, joiden avulla muodostuu selkeämpi rakenne pedagogiselle johtajuudelle. Jaetun pedagogisen johtajuuden mallin käyttöönotto jää varhaiskasvatusyksikön oman aikataulun varaan.
Johtopäätöksinä kehittämistutkielmasta voisi kiteyttää seuraavaa: selkeä jaetun pedagogisen johtajuuden malli varmistaa varhaiskasvatuksen tason pysymisen laadukkaana ja vaikuttaa positiivisesti lasten hyvinvointiin. Tällöin myös luodaan tasavertaisempi pohja lasten kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.