Dokumentoinnin käytännöt Kauniaisten suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ryhmätasolla
Helomaa, Joni (2020)
Helomaa, Joni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628695
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvailla Kauniaisten kaupungin suomenkielisen varhaiskasvatuksen ryhmätason dokumentoinnin käytäntöjä. Tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatustiimien dokumentoinnin toimintatapoja ja ominaispiirteitä sekä käsityksiä dokumentoinnista sen nykytilan hahmottamiseksi. Käytännössä tutkittiin sitä, kuka dokumentoi, miten, keitä varten ja miksi dokumentoidaan sekä onko dokumentoinnille esteitä. Opinnäytetyö otti kantaa myös siihen, millaisena varhaiskasvatustiimien toiminta näyttäytyy pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta. Tämä tutkimus tarjosi kehitysmahdollisuuksia dokumentoinnin parhaiden käytäntöjen havaitsemiseen ja dokumentointitapojen yhtenäistämiseen. Toimeksiantaja oli Kauniaisten kaupungin varhaiskasvatusyksikkö.
Teoreettinen viitekehys koostui osallisuutta, dokumentointia ja pedagogista dokumentointia koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja laadullisena tutkimuksena puolistrukturoidulla kyselylomakkeella.
Aktiivisimmin dokumentoivat varhaiskasvatuksen opettajat. Dokumentointia tehtiin myös tiimikohtaisesti. Lapset dokumentoivat mm. kädentaitojen aikaansaannosten ja esittävän ilmaisun avulla. Huoltajat tai vanhemmat osallistuivat dokumentointiin niin virallisissa kuin vapaamuotoisissa tilanteissa. Varhaiskasvatustiimit käyttivät dokumentointityökaluna useimmin ja mieluiten ryhmän puhelinta ja tablettia. Dokumentoinnin mahdollisuudet koettiin suoraan verrannollisena lasten ikään. Dokumentoinnilla tiedotettiin toiminnasta, tehtiin sitä näkyväksi tai tallennettiin toimintaa lapsen taitojen ja kehityksen tarkastelua varten. Dokumentoinnin esteeksi koettiin aikapula. Pääosa varhaiskasvatustiimeistä käytti dokumentointia toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun, joten toiminta täytti ainakin osittain pedagogisen dokumentoinnin tunnusmerkit. Voimakkaat yleistykset käytäntöjen osalta voivat johtaa myös harhaan, koska yksittäiset tiimit olivat ottaneet käyttöönsä myös juuri heidän tilanteeseensa soveltuvia dokumentoinnin käytäntöjä.
Asiasanat: varhaiskasvatus, osallisuus, dokumentointi, pedagoginen dokumentointi
Teoreettinen viitekehys koostui osallisuutta, dokumentointia ja pedagogista dokumentointia koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä ja laadullisena tutkimuksena puolistrukturoidulla kyselylomakkeella.
Aktiivisimmin dokumentoivat varhaiskasvatuksen opettajat. Dokumentointia tehtiin myös tiimikohtaisesti. Lapset dokumentoivat mm. kädentaitojen aikaansaannosten ja esittävän ilmaisun avulla. Huoltajat tai vanhemmat osallistuivat dokumentointiin niin virallisissa kuin vapaamuotoisissa tilanteissa. Varhaiskasvatustiimit käyttivät dokumentointityökaluna useimmin ja mieluiten ryhmän puhelinta ja tablettia. Dokumentoinnin mahdollisuudet koettiin suoraan verrannollisena lasten ikään. Dokumentoinnilla tiedotettiin toiminnasta, tehtiin sitä näkyväksi tai tallennettiin toimintaa lapsen taitojen ja kehityksen tarkastelua varten. Dokumentoinnin esteeksi koettiin aikapula. Pääosa varhaiskasvatustiimeistä käytti dokumentointia toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun, joten toiminta täytti ainakin osittain pedagogisen dokumentoinnin tunnusmerkit. Voimakkaat yleistykset käytäntöjen osalta voivat johtaa myös harhaan, koska yksittäiset tiimit olivat ottaneet käyttöönsä myös juuri heidän tilanteeseensa soveltuvia dokumentoinnin käytäntöjä.
Asiasanat: varhaiskasvatus, osallisuus, dokumentointi, pedagoginen dokumentointi