Etätyön johtamisen haasteet työntekijän näkökulmasta poikkeusoloissa 2020. Case Yritys Xn tiimi Y
Jokela, Mira (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628733
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia etätyönjohtamisen onnistumisesta uuden asiakkuuden haltuunotossa. Tarkoituksena oli kirjata tiimin kohtaamat kompastuskivet ja sudenkuopat esimiestyön näkökulmasta, jotta samoja virheitä ei toistettaisi samantyyppisissä tilanteissa. Toimeksiantajana toimi Yritys X. Se on HR- ja palkkapalveluita tarjoava yritys, joka on osa isompaa Suomessa toimivaa konsernia.
Työn tutkimuskysymykset olivat, miten etätyön johtamisessa oli onnistuttu työntekijän näkökulmasta, mitä epäkohtia oli poikkeusolojen esimiestyöskentelyssä työntekijän näkökulmasta sekä miten Lean-johtamisessa oli tässä yhteydessä onnistuttu. Opinnäytetyön tietoperustassa pääpaino oli etätyössä ja etätyön johtamisessa. Näiden lisäksi käsiteltiin hyvää ja huonoa johtamista, jossa hyvän johtamisen näkökulmaksi otettiin yritys X:ssä käytössä oleva Lean-johtaminen.
Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen metodeja käytettiin, jotta opinnäytetyön tavoitteisiin päästiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselyä, teemahaastattelua ja havainnointia tiedonkeruumenetelminä. Kaikkien menetelmien mukaan tulokset olivat samanlaiset: esimiehellä ei ollut riittävää kuvaa työtekijöidensä työtehtävien sisällöstä ja siitä, kuinka paljon mikäkin tehtävä työllistää. Myös tuensaaminen esimieheltä koettiin heikoksi tai vähäiseksi. Niin ikään syyllisen löytäminen nähtiin esimiehelle tärkeänä sekä työntekijöiden psyykkinen kuormittumisen taso oli korkea.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että esimiehen tulisi ensin parantaa tietämystään siitä, mitä eri työtehtävät pitävät sisällään, jotta etätyön johtamista saataisiin tiimissä parannettua. Tämä toisi apua moneen toteutetussa tutkimuksessa esiin nousseeseen ongelmaan. Toimeksiantaja kävi opinnäytetyössä ilmenneet ongelmat läpi ja tekee muutoksia etätyön johtamiseen niiden perusteella. Ensimmäisenä muutoksena otettiin käyttöön 1-to-1-palaverit jokaisen tiimiläisen kanssa muutaman viikon välein.
Työn tutkimuskysymykset olivat, miten etätyön johtamisessa oli onnistuttu työntekijän näkökulmasta, mitä epäkohtia oli poikkeusolojen esimiestyöskentelyssä työntekijän näkökulmasta sekä miten Lean-johtamisessa oli tässä yhteydessä onnistuttu. Opinnäytetyön tietoperustassa pääpaino oli etätyössä ja etätyön johtamisessa. Näiden lisäksi käsiteltiin hyvää ja huonoa johtamista, jossa hyvän johtamisen näkökulmaksi otettiin yritys X:ssä käytössä oleva Lean-johtaminen.
Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen metodeja käytettiin, jotta opinnäytetyön tavoitteisiin päästiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselyä, teemahaastattelua ja havainnointia tiedonkeruumenetelminä. Kaikkien menetelmien mukaan tulokset olivat samanlaiset: esimiehellä ei ollut riittävää kuvaa työtekijöidensä työtehtävien sisällöstä ja siitä, kuinka paljon mikäkin tehtävä työllistää. Myös tuensaaminen esimieheltä koettiin heikoksi tai vähäiseksi. Niin ikään syyllisen löytäminen nähtiin esimiehelle tärkeänä sekä työntekijöiden psyykkinen kuormittumisen taso oli korkea.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että esimiehen tulisi ensin parantaa tietämystään siitä, mitä eri työtehtävät pitävät sisällään, jotta etätyön johtamista saataisiin tiimissä parannettua. Tämä toisi apua moneen toteutetussa tutkimuksessa esiin nousseeseen ongelmaan. Toimeksiantaja kävi opinnäytetyössä ilmenneet ongelmat läpi ja tekee muutoksia etätyön johtamiseen niiden perusteella. Ensimmäisenä muutoksena otettiin käyttöön 1-to-1-palaverit jokaisen tiimiläisen kanssa muutaman viikon välein.