Turvallisesti taiteillen, ikuisesti iholla: tatuointi- ja pigmentointipalvelujen sääntely ja ohjaus

Abstract

Tatuointien ja pigmentointien suosio jatkaa kasvuaan. Samalla tieto toimenpiteiden riskeistä on lisääntynyt. Tatuoinneille ei ole omaa lainsäädäntöä, vaan alaa säädellään yleislakien avulla. Valvonta on jakautunut useammalle taholle ja yleislakien vaatimuksia voi olla vaikea soveltaa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tatuointi- ja pigmentointialan toimijat tuntevat palveluiden turvallisuutta koskevat lainsäädännön vaatimukset ja miten vaatimukset toteutuvat käytännössä. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), joka valvoo Suomessa tatuointi- ja pigmentointipalvelujen kuluttajaturvallisuutta sekä palveluissa käytettäviä tuotteita ja väripigmenttejä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa materiaalia viranomaiselle avuksi käytännön valvontatyössä ja palveluntarjoajien ohjauksessa.

Tietoperustassa esitellään alaan vaikuttavaa sääntelyä Suomessa ja EU:ssa, perehdytään tatuointien terveyshaitoista tehtyihin tutkimuksiin sekä kartoitetaan työtapojen ja välineiden merkitystä palvelun turvallisuudelle. Keskeiset terveysriskit tatuoinneissa ja pigmentoinneissa liittyvät hygieniaan ja käytettyihin tarvikkeisiin.

Alan nykytilaa ja toimijoiden näkemyksiä kartoitettiin dokumenttianalyysin ja teemahaastatteluiden avulla. Selvityksen perusteella lainsäädännön vaatimukset tunnettiin heikosti. Tämä puolestaan johti siihen, että vaatimukset toteutuivat yleensä vain ylätasoisesti, eivätkä tällöin täyttäneet tarkoitustaan turvallisuutta parantavina toimina. Teemahaastatteluissa nousi esiin toive visuaalisesta ohjeistuksesta, joka selkiyttäisi kokonaisuutta ja auttaisi alkuun pääsemisessä.

Kehittämistehtävänä laadittiin ohjeistus, palvelun turvallisuuskartta, jonka tarkoitus on auttaa tatuointi- ja pigmentointialan toimijoita ymmärtämään palveluiden turvallisuusvaatimukset ja viemään turvallisuustoimet osaksi jokapäiväistä asiakastyötä. Turvallisuuskartta on polku, joka kuljettaa toimijan eri työvaiheiden läpi soveltamista helpottavien esimerkkien avulla.

Laaditun turvallisuuskartan käyttöönotto ja pidemmän tähtäimen vaikuttavuuden mittaaminen jäävät opinnäytetyöprosessin jälkeiseen aikaan. Lainsäädännön vaatimukset määräävät palvelun turvallisuudelle tietyt ehdot, mutta lopulta turvallisuus on kiinni palveluntarjoajan motivaatiosta toteuttaa hyvää turvallisuuskulttuuria ja turvallisuutta parantavia toimia jokapäiväisessä työssään. Motivaation perustana toimii kuitenkin riittävä ymmärrys siitä, miksi jokin asia on tärkeä. Tästä syystä käyttäjälähtöisyys tiedottamisessa on ensiarvoisen tärkeää myös viranomaistyössä.