Yhteiskuntavastuu ja rikostekninen laboratorio
Karlsson, Paul (2020)
Karlsson, Paul
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728899
Tiivistelmä
On yhteiskuntavastuullista, että organisaatio on tietoinen sekä ottaa vastuun omien päätöstensä sekä toiminnan vaikutuksista yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tässä opinnäytetyössä yhteiskuntavastuullisuutta on lähestytty ISO 26000 -standardin näkökulmasta. Työn tavoitteena on selvittää, näkyykö yhteiskuntavastuullisuus kohdeorganisaatiossa sekä mitä kehittämiskohteita ja toteutustapoja siihen on löydettävissä. Tarkastelun kohteeksi on valittu Vantaalla sijaitseva rikostekninen laboratorio. Laboratorio on osa Keskusrikospoliisia, joka on poliisin valtakunnallinen yksikkö. Suomessa on vain yksi rikostekninen laboratorio.
Työn viitekehyksen muodostavat yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys sekä muutoksen johtaminen. Yhteiskuntavastuuta toteuttaessaan organisaation perimmäinen tarkoitus on myötävaikuttaa kestävään kehitykseen niin paljon kuin mahdollista. Yhteiskuntavastuun tavoitteena on muun muassa kestävä kulutus, kestävät elinkeinot sekä resurssien kestävä käyttö. Näin takaamme omalta osaltamme tulevaisuuden myös meidän jälkeen tuleville. Yhteiskuntavastuun saaminen osaksi organisaation pysyvää toimintaa ja päätöksentekoa, vaatii muutosjohtajuutta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, missä strategiaksi on valittu tapaustutkimus rikosteknisen laboratorion yhteiskuntavastuuseen. Tiedonhankinnan keskeisinä menetelminä ovat asiakirjoihin tutustuminen ja kysely. Asiakirjojen tarkastelussa tehdään huomioita siitä, näkyykö rikosteknisen laboratorion tärkeimmissä toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa yhteiskuntavastuu kirjoitettuna ja näkyykö niissä ISO 26000 -standardin yhteiskuntavastuun periaatteita. Kyselyn kohderyhmäksi valikoidaan laboratorion työntekijöitä. Kyselyllä kerätään havaintoja ja mielipiteitä tukemaan tai kyseenalaistamaan asiakirjatarkastelun perusteella muodostuvaa johtopäätöstä. Lisäksi yritetään löytää laboratoriolle yhteiskuntavastuun kehittämisalueita.
Keskeisenä tuloksena on, että rikosteknisen laboratorion toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ei ole kirjoitettu auki yhteiskuntavastuuta siten kuin ISO 26000 -standardi käsittelee sitä. Asiakirjoissa ja toiminnoissa on kuitenkin havaittavissa kaikkiin yhteiskuntavastuun periaatteisiin kuuluvia asioita ja elementtejä. Kysely vahvisti asiakirjatarkastelun havaintoja. Tuloksena voidaan todeta, että yhteiskuntavastuullisuutta ei tuoda laboratoriossa mitenkään erityisesti esille eikä yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvistä olemassa olevista asioista ja elementeistä puhuta yhteiskuntavastuun nimen alla. Kehittämisehdotuksena on, että laboratorion johto perehtyy ja sitoutuu yhteiskuntavastuuseen ISO 26000 -standardin kautta. Tämän jälkeen laboratorion toiminnoissa ja päätöksenteossa suoritetaan ISO 26000 standardiin perustuen tarkempi yhteiskuntavastuullisuuden tunnistaminen ja kehittämiskohteita lähestytään standardissa mainittujen ydinaiheiden kautta laboratorion kannalta tällä hetkellä olennaisten ja merkittävien asioiden osalta.
Työn viitekehyksen muodostavat yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys sekä muutoksen johtaminen. Yhteiskuntavastuuta toteuttaessaan organisaation perimmäinen tarkoitus on myötävaikuttaa kestävään kehitykseen niin paljon kuin mahdollista. Yhteiskuntavastuun tavoitteena on muun muassa kestävä kulutus, kestävät elinkeinot sekä resurssien kestävä käyttö. Näin takaamme omalta osaltamme tulevaisuuden myös meidän jälkeen tuleville. Yhteiskuntavastuun saaminen osaksi organisaation pysyvää toimintaa ja päätöksentekoa, vaatii muutosjohtajuutta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, missä strategiaksi on valittu tapaustutkimus rikosteknisen laboratorion yhteiskuntavastuuseen. Tiedonhankinnan keskeisinä menetelminä ovat asiakirjoihin tutustuminen ja kysely. Asiakirjojen tarkastelussa tehdään huomioita siitä, näkyykö rikosteknisen laboratorion tärkeimmissä toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa yhteiskuntavastuu kirjoitettuna ja näkyykö niissä ISO 26000 -standardin yhteiskuntavastuun periaatteita. Kyselyn kohderyhmäksi valikoidaan laboratorion työntekijöitä. Kyselyllä kerätään havaintoja ja mielipiteitä tukemaan tai kyseenalaistamaan asiakirjatarkastelun perusteella muodostuvaa johtopäätöstä. Lisäksi yritetään löytää laboratoriolle yhteiskuntavastuun kehittämisalueita.
Keskeisenä tuloksena on, että rikosteknisen laboratorion toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ei ole kirjoitettu auki yhteiskuntavastuuta siten kuin ISO 26000 -standardi käsittelee sitä. Asiakirjoissa ja toiminnoissa on kuitenkin havaittavissa kaikkiin yhteiskuntavastuun periaatteisiin kuuluvia asioita ja elementtejä. Kysely vahvisti asiakirjatarkastelun havaintoja. Tuloksena voidaan todeta, että yhteiskuntavastuullisuutta ei tuoda laboratoriossa mitenkään erityisesti esille eikä yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvistä olemassa olevista asioista ja elementeistä puhuta yhteiskuntavastuun nimen alla. Kehittämisehdotuksena on, että laboratorion johto perehtyy ja sitoutuu yhteiskuntavastuuseen ISO 26000 -standardin kautta. Tämän jälkeen laboratorion toiminnoissa ja päätöksenteossa suoritetaan ISO 26000 standardiin perustuen tarkempi yhteiskuntavastuullisuuden tunnistaminen ja kehittämiskohteita lähestytään standardissa mainittujen ydinaiheiden kautta laboratorion kannalta tällä hetkellä olennaisten ja merkittävien asioiden osalta.