Naisjalkapalloilijoiden sykevariaatio harjoituksesta palautumisen aikana
Puhakka, Sanna; Jokimies, Janette (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628796
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kylmävesi-immersio ja jännitys-rentoutusharjoitus vaikuttavat naisjalkapalloilijoiden palautumiseen fyysisestä kuormituksesta. Palautumisen mittarina käytettiin sykevälivaihtelua. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin sympaattisen ja parasympaattisen hermoston aktiivisuutta sekä keskiarvosykettä. Koehenkilöt (N=7) olivat FC KTP:n naisten edustusjoukkueen jalkapalloilijoita.
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin Firstbeat-mittaria, Firstbeat-päiväkirjaa ja kyselylomaketta, joista saatiin objektiivista ja subjektiivista dataa. Firstbeat-mittarin dataa analysoitiin Kubios HRV Standard -ohjelman avulla. Lopuksi data analysoitiin SPSS Statistics -ohjelmassa. Kyselylomakkeista kerättyjä tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman ja sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön ensisijaisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sykevariaation mittaamista.
Tuloksia analysoitiin interventioita vertaillen sekä kumpaakin interventiota itsenäisesti tarkastellen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaksi tuntia harjoittelun jälkeen jännitys-rentoutusharjoitus oli aktivoinut sympaattista hermostoa enemmän kuin kylmävesi-immersio. Tällöin jännitys-rentoutusharjoitus oli laskenut parasympaattisen hermoston aktiivisuutta enemmän kuin kylmävesi-immersio. Lisäksi sympaattinen hermosto aktivoitui sitä enemmän mitä pidempi aika kylmävesi-immersiosta oli kulunut. Kyselylomakkeista saatujen tulosten mukaan koehenkilöt pitivät kylmävesi-immersiota jännitys-rentoutusharjoitusta parempana menetelmänä.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan interventiot eivät lisänneet sykevälivaihtelua, joten kylmävesi-immersio ja jännitys-rentoutusharjoitus eivät lisää naisjalkapalloilijoiden palautumista fyysisestä kuormituksesta. Käytettyjä palautumismenetelmiä ei voida tämän tutkimuksen perusteella suositella FC KTP -jalkapallojoukkueelle palautumista edistävinä menetelminä.
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin Firstbeat-mittaria, Firstbeat-päiväkirjaa ja kyselylomaketta, joista saatiin objektiivista ja subjektiivista dataa. Firstbeat-mittarin dataa analysoitiin Kubios HRV Standard -ohjelman avulla. Lopuksi data analysoitiin SPSS Statistics -ohjelmassa. Kyselylomakkeista kerättyjä tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman ja sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön ensisijaisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sykevariaation mittaamista.
Tuloksia analysoitiin interventioita vertaillen sekä kumpaakin interventiota itsenäisesti tarkastellen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaksi tuntia harjoittelun jälkeen jännitys-rentoutusharjoitus oli aktivoinut sympaattista hermostoa enemmän kuin kylmävesi-immersio. Tällöin jännitys-rentoutusharjoitus oli laskenut parasympaattisen hermoston aktiivisuutta enemmän kuin kylmävesi-immersio. Lisäksi sympaattinen hermosto aktivoitui sitä enemmän mitä pidempi aika kylmävesi-immersiosta oli kulunut. Kyselylomakkeista saatujen tulosten mukaan koehenkilöt pitivät kylmävesi-immersiota jännitys-rentoutusharjoitusta parempana menetelmänä.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan interventiot eivät lisänneet sykevälivaihtelua, joten kylmävesi-immersio ja jännitys-rentoutusharjoitus eivät lisää naisjalkapalloilijoiden palautumista fyysisestä kuormituksesta. Käytettyjä palautumismenetelmiä ei voida tämän tutkimuksen perusteella suositella FC KTP -jalkapallojoukkueelle palautumista edistävinä menetelminä.