Lääkitysturvallisuus päivystyshoitotyössä
Lahtinen, Julietta (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829574
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päivystyshoitotyön lääkitysturvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Tavoitteena oli lisätä tietoa lisätä tietoa päivystyshoitotyön lääkitysturvallisuuteen vaikuttavista yleisimmistä riskitekijöistä haittatapahtumien ehkäisemiseksi. Opinnäytetyön työelämänkumppanina toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Porvoon sairaalan päivystyspoliklinikka.
Lääkkeisiin liittyvät poikkeamat on tunnistettu terveydenhuollon suurimmaksi potilasturvallisuutta vaarantavaksi yksittäiseksi tekijäksi (Schepel & Kuitunen 2020). Lääkehaittatapahtumat koskettavat lähes 20% kaikista potilaista, ja lääkevirheiden riski on huomattavan korkea päivystyksessä. Lääkevirheillä on potilaisiin kohdistuvien fyysisten ja psyykkisten haittojen lisäksi merkittäviä vaikutuksia terveydenhuollon palveluiden toimivuuteen sekä talouteen, minkä vuoksi haittatapahtumien ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää (Laatikainen 2020; WHO 2017.)
Tämän opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin kansainvälisistä EBSCOhost- ja PubMed tietokannoista. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien pohjalta käsittelyyn valikoitui yhdeksän tutkimusta. Tutkimusaineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tämän opinnäytetyön tulokset jakautuvat kolmeen pääluokkaan: organisaatioiden toimintaan, työympäristöön, ja sairaanhoitajien toimintaan liittyviin riskitekijöihin. Organisaatioiden toiminnan riskitekijät pitivät sisällään henkilöstön resursointiin ja käytänteisiin sekä toimintatapoihin liittyviä haasteita. Työympäristön riskitekijät jakautuivat kiireen, työtehtävien häiriintymisen ja työympäristön kuormittavuuden ongelmiin. Sairaanhoitajien toimintaan liittyvät riskitekijät koostuivat kommunikaation ja yhteistyön haasteista sekä erinäisistä osaamispuutteista.
Päivystyksen lääkitysturvallisuutta ei ole Suomessa entuudestaan merkittävästi tutkittu. Mielenkiintoista olisi, mikäli päivystyksien lääkitysturvallisuuden riskitekijöitä tutkittaisiin Suomessa aiempaa laajemmin. Hyödyllistä olisi myös tutkia eri riskitekijöitä vähentävien keinojen vaikutusta päivystyksien lääkitysturvallisuuteen.
Lääkkeisiin liittyvät poikkeamat on tunnistettu terveydenhuollon suurimmaksi potilasturvallisuutta vaarantavaksi yksittäiseksi tekijäksi (Schepel & Kuitunen 2020). Lääkehaittatapahtumat koskettavat lähes 20% kaikista potilaista, ja lääkevirheiden riski on huomattavan korkea päivystyksessä. Lääkevirheillä on potilaisiin kohdistuvien fyysisten ja psyykkisten haittojen lisäksi merkittäviä vaikutuksia terveydenhuollon palveluiden toimivuuteen sekä talouteen, minkä vuoksi haittatapahtumien ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää (Laatikainen 2020; WHO 2017.)
Tämän opinnäytetyön menetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin kansainvälisistä EBSCOhost- ja PubMed tietokannoista. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien pohjalta käsittelyyn valikoitui yhdeksän tutkimusta. Tutkimusaineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tämän opinnäytetyön tulokset jakautuvat kolmeen pääluokkaan: organisaatioiden toimintaan, työympäristöön, ja sairaanhoitajien toimintaan liittyviin riskitekijöihin. Organisaatioiden toiminnan riskitekijät pitivät sisällään henkilöstön resursointiin ja käytänteisiin sekä toimintatapoihin liittyviä haasteita. Työympäristön riskitekijät jakautuivat kiireen, työtehtävien häiriintymisen ja työympäristön kuormittavuuden ongelmiin. Sairaanhoitajien toimintaan liittyvät riskitekijät koostuivat kommunikaation ja yhteistyön haasteista sekä erinäisistä osaamispuutteista.
Päivystyksen lääkitysturvallisuutta ei ole Suomessa entuudestaan merkittävästi tutkittu. Mielenkiintoista olisi, mikäli päivystyksien lääkitysturvallisuuden riskitekijöitä tutkittaisiin Suomessa aiempaa laajemmin. Hyödyllistä olisi myös tutkia eri riskitekijöitä vähentävien keinojen vaikutusta päivystyksien lääkitysturvallisuuteen.