"Jokainen lapsi saa olla juuri sellainen kuin haluaa" - varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksiä sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta
Kautto, Marja (2020)
Kautto, Marja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829665
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa, ja tutkimuskohteena oli yhteensä 13 eri päiväkodin kasvatushenkilöstö. Tutkimuskysymykset olivat: minkälaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta? Miten sukupuolisensitiivinen kasvatus toteutuu päiväkodin toiminnassa? Miten varhaiskasvatuksen toimintaa voisi henkilöstön mielestä kehittää sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta?
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä avattiin sukupuoleen sekä sukupuolisensitiivisyyteen liittyviä käsitteitä, kuten sukupuolen moninaisuutta, sukupuoli-identiteettiä ja sen kehittymistä, sukupuolisensitiivistä kasvatusta, sukupuolineutraaliuden ja sukupuolisensitiivisyyden eroa, tasa-arvoista varhaiskasvatusta sekä käsitteitä sukupuolirooli, sukupuolistereotypia ja sukupuolinormi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli sähköinen kyselylomake, jossa oli yhteensä neljätoista kysymystä. Kysymyksistä neljä oli vastaajan taustaa koskevia kysymyksiä, ja sukupuolisensitiivisyydestä oli kymmenen avointa kysymystä. Kyselylomake oli jaettu kolmeen eri teemaan, jotka olivat ”sukupuolisensitiivisyys käsitteenä”, ”sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutuminen käytännössä” sekä ”sukupuolisensitiivisen kasvatuksen kehittäminen”. Määräaikaan mennessä kyselyyn saatiin 17 vastausta, ja ne analysoitiin laadullisen tutkimuksen aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sukupuolisensitiivisyys on käsitteenä tuttu kaikille tutkimuskohteena olleille päiväkotien kasvattajille, vaikka vain osa oli saanut siitä tietoa koulutuksen tai ammatillisten opintojen kautta. Vastaajat määrittelivät sukupuolisensitiivisyyden sekä sukupuolisensitiivisen kasvatuksen hyvin monella eri tavalla, mutta vastauksista kävi ilmi vastaajien sisäistäneen käsitteen keskeisen merkityksen. Päiväkodin toiminnassa sukupuolisensitiivisyys toteutuu vastaajien mukaan pääsääntöisesti hyvin, ja monissa vastauksissa korostettiin lasten osallisuutta, sekä heidän omien valintojensa merkityksellisyyttä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kehittäisi toimintaa sukupuolisensitiivisemmäksi lisäämällä tietoa asiasta, kouluttautumalla sekä käsittelemällä asiaa päiväkodin kasvatushenkilöstön välisissä keskusteluissa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä avattiin sukupuoleen sekä sukupuolisensitiivisyyteen liittyviä käsitteitä, kuten sukupuolen moninaisuutta, sukupuoli-identiteettiä ja sen kehittymistä, sukupuolisensitiivistä kasvatusta, sukupuolineutraaliuden ja sukupuolisensitiivisyyden eroa, tasa-arvoista varhaiskasvatusta sekä käsitteitä sukupuolirooli, sukupuolistereotypia ja sukupuolinormi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli sähköinen kyselylomake, jossa oli yhteensä neljätoista kysymystä. Kysymyksistä neljä oli vastaajan taustaa koskevia kysymyksiä, ja sukupuolisensitiivisyydestä oli kymmenen avointa kysymystä. Kyselylomake oli jaettu kolmeen eri teemaan, jotka olivat ”sukupuolisensitiivisyys käsitteenä”, ”sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutuminen käytännössä” sekä ”sukupuolisensitiivisen kasvatuksen kehittäminen”. Määräaikaan mennessä kyselyyn saatiin 17 vastausta, ja ne analysoitiin laadullisen tutkimuksen aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sukupuolisensitiivisyys on käsitteenä tuttu kaikille tutkimuskohteena olleille päiväkotien kasvattajille, vaikka vain osa oli saanut siitä tietoa koulutuksen tai ammatillisten opintojen kautta. Vastaajat määrittelivät sukupuolisensitiivisyyden sekä sukupuolisensitiivisen kasvatuksen hyvin monella eri tavalla, mutta vastauksista kävi ilmi vastaajien sisäistäneen käsitteen keskeisen merkityksen. Päiväkodin toiminnassa sukupuolisensitiivisyys toteutuu vastaajien mukaan pääsääntöisesti hyvin, ja monissa vastauksissa korostettiin lasten osallisuutta, sekä heidän omien valintojensa merkityksellisyyttä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kehittäisi toimintaa sukupuolisensitiivisemmäksi lisäämällä tietoa asiasta, kouluttautumalla sekä käsittelemällä asiaa päiväkodin kasvatushenkilöstön välisissä keskusteluissa.