Jatkuvatoimisen mittalaitteen ja keräinmenetelmän vertailu TVOC-mittauksessa
Tamminen, Johanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129780
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin jatkuvatoimisen PID-mittalaitteen käytettävyyttä sisäilman TVOC-pitoisuuden mittaamisessa. Tavoitteena oli saada selville, kuinka paljon ja miten jatkuvatoimisen mittalaitteen ilmoittama TVOC-pitoisuus eroaa keräinmenetelmällä saadusta tuloksesta, mitkä ovat tulosten eroavaisuuksien syyt, miten jatkuvatoimista mittalaitetta voidaan hyödyntää sisäilman laadun arvioinnissa ja voidaanko mittalaitetta hyödyntää VOC-mittauspisteiden haarukoinnissa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Ramboll Finland Oy:n kanssa.
Sisäilman VOC-mittaukset tehtiin jatkuvatoimisella PID-mittalaitteella ja Tenax TA-Garbograph 5TD-keräinmetelmällä. Sisäilman TVOC-pitoisuutta mitattiin kertamittauksina yhteensä kolmessa tutkimuskohteessa. Yhdessä kohteessa tehtiin PID-mittalaitteella myös useita päiviä kestävä pitkäaikaismittaus sekä muita sisäilman olosuhdetekijöiden tallentavia mittauksia. Saatuja tuloksia vertailtiin toisiinsa ja lainsäädännön raja-arvoihin.
Tutkimusaineistoa vertailemalla havaitaan, että eri menetelmillä mitatut TVOC-pitoisuudet eroavat toisistaan eikä PID-mittalaitteen ilmoittaman TVOC-pitoisuuden perusteella voida etukäteen päätellä keräinnäytteen TVOC-pitoisuutta. Tu-loksiin aiheuttaa eroavaisuutta mittausmenetelmien toimintaperiaatteiden, mittausalueen ja -herkkyyden erot. Lisäksi PID-mittalaitteelle ennen mittauksia suoritettava kenttäkalibrointi lisää mittausepävarmuutta. PID-mittalaiteella voidaan seurata sisäilman TVOC-pitoisuuden vaihtelua, arvioida käyttäjien vaikutusta TVOC-pitoisuuteen, arvioida mitattavien parametrien yhteyttä toisiinsa, ajoittaa näytteenotto hetkeen, jolloin pitoisuus on oletettavasti suurin sekä tehdä sisäilmakorjausten jälkiseurantaa.
Opinnäytetyön suppean otannan vuoksi mittalaitteen hyödynnettävyys tutkittavien tilojen haarukointiin jäi avoimeksi kysymykseksi. Jatkotutkimusaiheena suositellaan jatkamaan PID-mittausten ja keräinnäytteiden ottoja rinnan. Toinen jatkotutkimusehdotus on PID-mittalaitteen ilmoittaman ammoniakkipitoisuuden vertailua ammoniakkikeräinnäytteiden pitoisuuksiin.
Sisäilman VOC-mittaukset tehtiin jatkuvatoimisella PID-mittalaitteella ja Tenax TA-Garbograph 5TD-keräinmetelmällä. Sisäilman TVOC-pitoisuutta mitattiin kertamittauksina yhteensä kolmessa tutkimuskohteessa. Yhdessä kohteessa tehtiin PID-mittalaitteella myös useita päiviä kestävä pitkäaikaismittaus sekä muita sisäilman olosuhdetekijöiden tallentavia mittauksia. Saatuja tuloksia vertailtiin toisiinsa ja lainsäädännön raja-arvoihin.
Tutkimusaineistoa vertailemalla havaitaan, että eri menetelmillä mitatut TVOC-pitoisuudet eroavat toisistaan eikä PID-mittalaitteen ilmoittaman TVOC-pitoisuuden perusteella voida etukäteen päätellä keräinnäytteen TVOC-pitoisuutta. Tu-loksiin aiheuttaa eroavaisuutta mittausmenetelmien toimintaperiaatteiden, mittausalueen ja -herkkyyden erot. Lisäksi PID-mittalaitteelle ennen mittauksia suoritettava kenttäkalibrointi lisää mittausepävarmuutta. PID-mittalaiteella voidaan seurata sisäilman TVOC-pitoisuuden vaihtelua, arvioida käyttäjien vaikutusta TVOC-pitoisuuteen, arvioida mitattavien parametrien yhteyttä toisiinsa, ajoittaa näytteenotto hetkeen, jolloin pitoisuus on oletettavasti suurin sekä tehdä sisäilmakorjausten jälkiseurantaa.
Opinnäytetyön suppean otannan vuoksi mittalaitteen hyödynnettävyys tutkittavien tilojen haarukointiin jäi avoimeksi kysymykseksi. Jatkotutkimusaiheena suositellaan jatkamaan PID-mittausten ja keräinnäytteiden ottoja rinnan. Toinen jatkotutkimusehdotus on PID-mittalaitteen ilmoittaman ammoniakkipitoisuuden vertailua ammoniakkikeräinnäytteiden pitoisuuksiin.