Iäkkään sydämen vajaatoiminta potilaan ohjaus
Al Kafnaweez, Nittaya (2021)
Lataukset:
Al Kafnaweez, Nittaya
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101211417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101211417
Tiivistelmä
Sydämen vajaatoiminta on yleisimmistä kansansairauksista, jota kärsii vallitsevasti iäkkäät, yli 75-vuotiaat. Tämä parantumaton sairaus kasvaa jyrkästi vanhentuessa. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, eli se koostuu useasta eri sydänsairaudesta, ei siis ole yksi itsenäinen sairaus. Vajaatoiminta vaikuttaa yksilön elämäntapaan kokonaisvaltaisesti, jolloin yksilö saattaa kokea ahdistusta, masennusta, erottautumista sosiaalisesta kanssakäymisestä, hankaluutta liikkuvuudessa, vaikeutta nukkumisessa ja unen saannissa. Sydänsairaudet vievät yhteiskunnalta yleisesti runsaita kustannuksia, mutta niiden varhainen, ammattimainen ja oikeanlainen hoitaminen, sekä ohjeistaminen vähentää myös hoitokausien aiheuttamia kustannuksia. Perinteisesti potilaalla tai asiakkaalla on vahva merkitys ohjeiden, lääkkeiden ja hoitomuotojen noudattamisessa, jota tiedetään nimellä omahoito.
Opinnäytetyö on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tutkimuksen aiheena on iäkkään sydämen vajaatoiminta potilaan ohjaus. Tutkimuskysymyksinä käytettiin: kuinka sydämen vajaatoiminta tulisi ottaa huomioon elämäntavassa ja mitä ohjausmenetelmiä hyödynnetään sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaamisessa. Tutkimuksessani on käytetty aineistohakuina tietokantoja Medline, EBSCO Cinahl ja Medic. Systemaattisella, sekä manuaalisella haulla hyväksytyt suomen- ja englanninkieliset tutkimukset olivat yhteensä viisi, joista neljä oli tieteellistä artikkelia ja yksi pro gradu -tutkielma. Tutkimuksien kohteena täytyi olla yli 65-vuotiaat ja niiden oli sisältyvä kymmeneen vuoteen eli aikaväliin 2010–2020. Tulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan oma tieto ja osaaminen näkyy potilaan ohjauksessa. Ohjausta on annettava hyvissä ajoin, jolloin potilaalla on tarpeen tieto, kuinka toimia vajaatoiminnan lievittämisessä. Tämä on tärkeää, varsinkin niille potilaille, jotka kotiutuvat leikkauksesta, joiden komplikaatioista, oireista, lääkehoidosta ja hoidon tehokkuudesta on välttämättä saatava tarkka ja selvä ohjeistus pärjätäkseen arkielämässä. Hoitohenkilökunnan lisäksi, myös läheisten ja vertaistuen viereinen olo on tärkeä osuus hoidossa.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina voidaan esittää, että sydämen vajaatoiminnan tehostettu potilaan ohjaus vaikuttaa myönteisesti, siten että sairauden oireet lievittyvät nopeammin. Tarkoituksena on saada ammattihenkilöiden ymmärrys ja tietotaito ohjaamisen rinnalle, niin että ohjaaminen olisi kuitenkin selkeää potilaille. Joka tapauksessa ohjaus on yksi laadukkaan hoidon osatekijöistä.
Opinnäytetyö on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tutkimuksen aiheena on iäkkään sydämen vajaatoiminta potilaan ohjaus. Tutkimuskysymyksinä käytettiin: kuinka sydämen vajaatoiminta tulisi ottaa huomioon elämäntavassa ja mitä ohjausmenetelmiä hyödynnetään sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaamisessa. Tutkimuksessani on käytetty aineistohakuina tietokantoja Medline, EBSCO Cinahl ja Medic. Systemaattisella, sekä manuaalisella haulla hyväksytyt suomen- ja englanninkieliset tutkimukset olivat yhteensä viisi, joista neljä oli tieteellistä artikkelia ja yksi pro gradu -tutkielma. Tutkimuksien kohteena täytyi olla yli 65-vuotiaat ja niiden oli sisältyvä kymmeneen vuoteen eli aikaväliin 2010–2020. Tulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan oma tieto ja osaaminen näkyy potilaan ohjauksessa. Ohjausta on annettava hyvissä ajoin, jolloin potilaalla on tarpeen tieto, kuinka toimia vajaatoiminnan lievittämisessä. Tämä on tärkeää, varsinkin niille potilaille, jotka kotiutuvat leikkauksesta, joiden komplikaatioista, oireista, lääkehoidosta ja hoidon tehokkuudesta on välttämättä saatava tarkka ja selvä ohjeistus pärjätäkseen arkielämässä. Hoitohenkilökunnan lisäksi, myös läheisten ja vertaistuen viereinen olo on tärkeä osuus hoidossa.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina voidaan esittää, että sydämen vajaatoiminnan tehostettu potilaan ohjaus vaikuttaa myönteisesti, siten että sairauden oireet lievittyvät nopeammin. Tarkoituksena on saada ammattihenkilöiden ymmärrys ja tietotaito ohjaamisen rinnalle, niin että ohjaaminen olisi kuitenkin selkeää potilaille. Joka tapauksessa ohjaus on yksi laadukkaan hoidon osatekijöistä.