Toimiva tila : kolme tapaustutkimusta tilan käytettävyydestä ja mahdollisuuksista sen kehittämiseksi

Abstract

Fyysiset tilat vaikuttavat monella tavalla siihen, miten toimimme ja onnistumme toiminnassamme. Ne ohjaavat ja rajaavat mahdollisuuksiamme ja huomiotamme, herättävät meissä tietoisia ja alitajuisia reaktioita, ja näin auttavat tai häiritsevät toimintaan keskittymistämme.

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten tila ohjaa ja vaikuttaa tilan käyttäjän toimintaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin autoetnografisesti, dokumentoitiin videolla ja narratiivilla, ja analysoitiin tiloihin sovelletulla heuristiikalla ja sisällönanalyysilla. Tutkituista kohteista kaksi oli julkisia ja yksi puolijulkinen tila.

Tilojen käytettävyydessä ilmeni parannettavaa. Tiloja oli ajoittain vaikea hahmottaa, ja reittien varrella oli epävarmuutta tai jopa pelkoa herättäneitä tilanteita. Tilassa toimiminen edellytti paikoin paljonkin päättelyä ja tilan tulkintaa, ja aistit kuormittuivat kohtuuttomasti. Epäjatkuvuus eri tilojen välillä haittasi myös käytettävyyttä.

Useisiin käytettävyyshaasteisiin löytyi varsin helppoja ratkaisuja. Tilan käytettävyyttä voidaan parantaa muun muassa jäsentämällä tilojen näkymiä, panostamalla opastuksen luettavuuteen ja loogisuuteen, karsimalla tilan visuaalisen informaation määrää ja kohdistamalla käyttäjän huomiota toiminnan kannalta olennaisiin kohtiin tilassa.

Hyvä käytettävyys syntyy, kun tilat muodostavat luontevan kokonaisuuden ja mahdollistavat käyttäjän sujuvan toiminnan. Käytettävyys edellyttää kaikkien tilaan vaikuttavien tahojen yhteistyötä, ja sen lähtökohtana on yhteinen ymmärrys tilan käyttäjästä ja hänen tilaan kohdistuvista toiminnallisista ja psykologisista tarpeistaan.

Physical spaces have an impact on how well we operate and succeed in our tasks. They are the platform for our operations and limit our choices, they evoke reactions and emotions, and by doing this they promote or distract our ability to focus on our performance.

The goal of this thesis was to study how physical spaces steer us and affect our performance and behavior. Using qualitative approach, this case study focused on two public and one semi-public spaces. Autoethnographic data was documented in video and narrative which were then analyzed by using heuristics focusing on spaces and content analysis.

Several problems in usability of spaces were found. Spaces and routes were occasionally difficult to perceive. Some parts of the routes aroused emotions such as uncertainty or ever fear. In addition, there was a high level of demand for rational thinking and stress put on user’s sensory system. Discontinuity between spaces also was a burden on usability.

Usability of spaces can be improved with rather easy solutions. The study identified, for example, the following ways to improve usability: organizing the views perceived by the user, improving the clarity, logic and readability of the way finding system, decreasing the amount of visual information in the space, and helping user to find the primary information in and of the space more easily to succeed in the task.

Usability is best described as natural flow of the space and the ensuing easiness of use. To reach it, all entities having an impact on the space need to co-operate. The key to successful cooperation is to have a shared understanding of the user and what functional and psychological needs should be met for the user to reach his or her best performance.