Ikäjohtamisella kohti pidempiä työuria, Realia Group
Weselski-Varis, Maria (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261539
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Realia Group Oy:lle, jonka toimiala on kiinteistöjohtamisen ja kiinteistöjen välityksen asiantuntijapalvelut. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää kehitysideoita, joilla organisaatio saisi ikäjohtamisen avulla ikääntyneet työntekijät myöhentämään vanhuuseläkkeelle siirtymistään. Kehityskohteiden selvittäminen vaati ensin ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn nykytilan tutkimista. Tutkittavat työkyvyn osa-alueet olivat: henkinen jaksaminen, motivaatio, oppiminen ja työn suorittaminen. Lisäksi selvitettiin, mitkä asiat kohderyhmässä vaikuttivat eläkkeelle jäämiseen.
Opinnäytetyön tutkimusote on kvalitatiivinen ja tapaustutkimus toteutettiin haastattelemalla 11 esimiestä ja työntekijää, jotka olivat 60-vuotiaita tai sen jo täyttäneitä. Tutkimus tehtiin kesä-heinäkuun 2020 aikana. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin teoreettisella sisältöanalyysillä ja teemoittelulla.
Tulokset osoittivat, että toimeksiantajan organisaatiossa ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyssä oli yhtäläisyyksiä Suomessa tehtyihin työoloa ja työhyvinvointia mittaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksen mukaan työuria pidentäviä tekijöitä olivat mielekäs työ, työn sisältö, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen. Henkistä jaksamista edisti mielekäs työ, sopiva työmäärä ja vaikuttamisen mahdollisuus. Motivaatiota edistivät puolestaan työn sisältö ja uuden oppiminen ja työyhteisön yhteisöllisyys. Kiinnostus itsensä kehittämiseen edisti oppimisen osa-aluetta. Työn suorittamista tukivat työyhteisöltä saatava apu ja tuki, mikä kohdistui ohjelmistoihin ja tietoteknisiin asioihin. Kehitysideat kohdistuivat uuden oppimisen tukemiseen, työyhteisön yhteisöllisyyden tunteen nostamiseen, työntekijöiden motivaatiotekijöiden selvittämiseen ja työjärjestelyihin. Työn tuloksena syntynyt lisälomake kehityskeskustelun tueksi on ensimmäinen kehitysaskel kohti työnantajan ja työntekijän yhtenäistä ja eteenpäin pyrkivää suunnittelua osaksi organisaation ikäjohtamiskäytäntöä.
Opinnäytetyön tutkimusote on kvalitatiivinen ja tapaustutkimus toteutettiin haastattelemalla 11 esimiestä ja työntekijää, jotka olivat 60-vuotiaita tai sen jo täyttäneitä. Tutkimus tehtiin kesä-heinäkuun 2020 aikana. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin teoreettisella sisältöanalyysillä ja teemoittelulla.
Tulokset osoittivat, että toimeksiantajan organisaatiossa ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyssä oli yhtäläisyyksiä Suomessa tehtyihin työoloa ja työhyvinvointia mittaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksen mukaan työuria pidentäviä tekijöitä olivat mielekäs työ, työn sisältö, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen. Henkistä jaksamista edisti mielekäs työ, sopiva työmäärä ja vaikuttamisen mahdollisuus. Motivaatiota edistivät puolestaan työn sisältö ja uuden oppiminen ja työyhteisön yhteisöllisyys. Kiinnostus itsensä kehittämiseen edisti oppimisen osa-aluetta. Työn suorittamista tukivat työyhteisöltä saatava apu ja tuki, mikä kohdistui ohjelmistoihin ja tietoteknisiin asioihin. Kehitysideat kohdistuivat uuden oppimisen tukemiseen, työyhteisön yhteisöllisyyden tunteen nostamiseen, työntekijöiden motivaatiotekijöiden selvittämiseen ja työjärjestelyihin. Työn tuloksena syntynyt lisälomake kehityskeskustelun tueksi on ensimmäinen kehitysaskel kohti työnantajan ja työntekijän yhtenäistä ja eteenpäin pyrkivää suunnittelua osaksi organisaation ikäjohtamiskäytäntöä.