Hyvinvointiteknologian yhdistäminen osaksi kotihoidon käyntejä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Espoon kotihoitoon uusi toimintamalli, jossa Espoon keskuksen palvelutalon yöhoitaja voi olla yhteydessä kotihoidon asiakkaisiin iltaisin ja yöaikaan hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen. Tavoitteena on olla yhteydessä kotihoidon asiakkaaseen asiakaspäätteen kautta. Osa fyysisistä hoitajan käynneistä asiakkaan luona korvataan asiakaspäätteen kautta suoritetulla käynnillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin kotihoidon, ikääntymisen ja hyvinvointiteknologian käsitteiden alueille. Tutkimusotteena oli toimintatutkimus ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin kvalitatiivisia menetelmiä. Viitekehys painottui opinnäytetyön aiheen mukaisesti hyvinvointiteknologiaa käsittelevään kirjallisuuteen.

Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja havainnoimalla. Teemahaastattelut suoritettiin haastattelemalla Espoon kotihoidon Muuralan ja Kauklahden tiimeistä kotihoidon hoitajia, Espoon vanhustyön päällikköä, Espoon kotihoidon päällikköä, Espoon palvelutalon esimiestä, Espoon palvelutalon yöhoitajaa ja yhtä kotihoidon asiakasta. Saatu aineisto analysoitiin ja tuloksista muodostettiin Espoon kotihoitoon toimintamalli hyvinvointiteknologian yhdistämisestä osaksi kotihoidon käyntejä.

Tutkimus osoitti, että hyvinvointiteknologia nähdään hoitotyön tukipalveluna ja tarpeellisena tulevaisuudessa. Ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi nousivat kotihoidon työn uudelleenorganisointi, jotta kiire helpottaisi ja työntekijäresurssit riittäisivät vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tuotokseksi saatiin uusi toimintamalli Espoon kotihoitoon. Toimintamallissa esitettiin tehtäväksi uusia linjauksia resursoinnissa, kehittämisessä ja organisoinnissa sekä annettiin suosituksia yhteistyön organisointiin, tavoitteisiin, hyötyyn, yhteydenpitoon ja johtamiseen.

Kehittämistoimenpiteenä esitettiin, että hyvinvointiteknologia tulisi tuoda lähemmäs hoitoalan työntekijöitä. Hyvinvointiteknologia voisi olla jo hoitoalan opiskelijoiden opintosuunnitelmassa laajemmallakin Suomessa käytössä.

Jatkotutkimusaiheena esitettiin tutkittavaksi, miten hyvinvointiteknologiaa voisi hyödyntää muissa yksiköissä. Jo pelkästään esimerkiksi saman sairaalan sisällä voisi hyvinvointiteknologia olla toimiva ratkaisu silloin kun potilas liikkuu sairaalan sisällä yksiköstä toiseen. Asiakaspäätteen kautta saatu nopea yhteys voisi nopeuttaa asiakkaan hoitoketjua ja näin asiakkaan sairaalassaoloaika voi lyhentyä huomattavasti.

Adding well-being technology as part of homecare calls/visits

The purpose of this study was to produce for Espoo homecare a new action model, where the night nurse of the assisted living in Espoo centre can be in contact with clients during the evening and night time utilizing from well-being technology. The objective is to be in contact with the homecare client using well-being technology via a cliental monitor. This enables a visit at the clients through a cliental monitor, without an actual physical visit by the nurse. The theoretical frame of reference of this study was built on the concepts of homecare, ageing and well-being technology. The frame of reference was focused on literature concerning well-being technology according to the subject of the study. The most important sourcs for the theoretical part were internet publications.

Action research was used in the study and qualitative methods were used as methods of data collection. The data for the study was collected with theme interviews and observations. Es-poo homecare, the teams of Muurala and Kauklahti, homecare nurses, the head of elderly care in Espoo, the head of assisted living in Espoo, the superior of Espoo assisted living, the night nurse of assisted living in Espoo and one client of homecare were interviewed for the theme interviews. The obtained data was analysed and a new model was developed from the results for Espoo homecare to combine well-being technology as a part of homecare visits.

The study showed that well-being technology is regarded as an assistive system for nursing and necessary in the future. As a primary target of development rose the reorganising of work in homecare to ease the rush and make employee resources answer the needs in the future. The result was a model for Espoo homecare. In the model, new guidelines are suggested for resourcing, developing and organising. Also, recommendations were given on organising collaboration, goals, benefits, communication and management.

As a developmental procedure, it was suggested that well-being technology should be brought closer to nursing students. Well-being technology could be included more widely in the curriculum of Finnish nursing students.

The study of how well-being technology can be used in other units was suggested as a topic for further studies. For instance, even within the same hospital well-being technology could be a well functioning solution, when a patient moves for one unit to another. The fast connection of the cliental monitor could accelerate the clients´ process of treatment and, thus, shorten the clients time spend at the hospital.