Itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen erikoissairaanhoidossa : Case: Jorvin sairaalan neurologian poliklinikka

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset potilasryhmät soveltuvat hoidettavaksi itsenäisellä hoitajavastaanotolla ja mitkä ovat sairaanhoitajan työtehtävät itsenäisellä hoitajavastaanotolla. Työ tehtiin kehittämistyönä, osana Jorvin sairaalan neurologian poliklinikan itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan projektia. Projektiin asetettiin projektiryhmä, jonka muistiot olivat hyödyksi kehittämistyön aineistossa. Opinnäytetyöhön liittyvät kehittämistyön tehtävinä oli selvittää potilasryhmiä ja sairaanhoitajan työtehtäviä itsenäisellä sairaanhoitajavastaanotolla. Tehtävänä oli myös mallintaa itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakennettiin kuvaamaan itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa kotimaisen sairaanhoitajavastaanottoja koskevan kirjallisuuden avulla. Ulkomaista näkökulmaa hoitajavastaanottotoimintaan tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Lain näkökulmasta tarkasteltiin hoitajavastaanottotoiminnan säädöksiä ja asetuksia. Teoreettiseen viitekehykseen tietoa kerättiin lakiteksteistä, kotimaisista sekä ulkomaisista artikkeleista ja tutkimuksista.

Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin aineiston triangulaatiota. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen ja projektiryhmätyöskentelyn avulla. Opinnäytetyön alkuvaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla selvitettiin neurologisten sairaanhoitajien interventioita ja niiden vaikutuksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan laajuutta, määrityksiä, koulutusvaatimuksia ja potilasryhmiä Suomessa. Tutkimustulosten perusteella projektiryhmässä keskusteltiin, mitkä käytänteet sopisivat Jorvin neurologian poliklinikalle. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tärkeimmät hoitajainterventiomuodot olivat opetus ja ohjaus. Potilaat kokivat elämänlaadun ja tietoisuuden omasta sairaudestaan lisääntyneen. Kyselytutkimuksen mukaan itsenäinen hoitajavastaanotto määritellään lääkärintyötä korvaavaksi työksi. Itsenäisillä hoitajavastaanotoilla hoidettiin MS-, epilepsia-, muisti- ja parkinsonpotilaita. Sairaanhoitajien työtehtäviin kuului muun muassa potilaan ohjaaminen, hoidon seurannan toteuttaminen ja muistitestaukset. Parannusehdotuksista kävi ilmi, että Suomeen kaivataan yhtenäisiä kansallisia kriteereitä ja ohjeita itsenäiselle hoitajavastaanotolle. Resurssipulan koettiin olevan esteenä toiminnan kehittymiselle.

Jatkotutkimusaiheina ehdotettiin hoitajavastaanottotoiminnan vaikuttavuuden, taloudellisten vaikutusten ja hoitajavastaanottotoiminnan aloittamista edistävien ja estävien tekijöiden selvittämistä. Itsenäisen sairaanhoitajavastaanottotoiminnan kansallisten kriteerien luomista ja koulutusvaatimusten ja kriteerien luomista ehdotettiin kehitettäväksi. Yhteneväisillä kriteereillä voitaisiin kehittää toiminnan laadun seurantaa.

Development of an independent nurse reception in secondary care Case: Jorvi Hospital neurology outpatient clinic

The purpose of the thesis was to determine, what type of patient groups are best suited for the independent nurse reception (INR) model, and what kind of nurses’ tasks were best suited for the model framework. The project was carried out as part of Jorvi neurology clinic’s outpatient independent nursing development project. A project team was selected and their memos used as a basis for the development of the nursing model project. The thesis development work involved identifying potential patient groups and the nurse’s tasks best suited for the INR model and proposing a model framework that could be applied.

The theoretical framework for the thesis used to describe INR Practices based on domestic literature on the subject. For a broader, international, insight on INR practices, a literature review was carried out on international publications. For the legal perspective, existing laws and regulations on INR were used as reference. The theoretical framework data was gathered from existing legal texts, domestic and international publications and research material available INR.

The data collection methodology used was triangulation; literature reviews, a questionnaire and the project teams’ data. In the early stages of the project, a literature review was carried out to determine the neurology nurses’ intervention and the intervention effect on the patients’ care process.

The questionnaire data was collected to determine the extent of the independent nurse practise, regulations, training requirements and the patient groups. The collected data was analysed using content analysis methodology. From the project team findings, current practices and best possible practices applicable to Jorvi were discussed. The literature review showed that the most important nurses’ interventions were patient teaching and guidance. The patients felt that these practices added to their quality of life and increased knowledge on their respective illnesses.

The questionnaire results showed that INR was viewed as a substitute of a doctors’ work. The INR caters for, MS, epilepsy, dementia and Parkinson’s disease patients. The nurses’ tasks include patience guidance, treatment follow-up implementation and carrying out memory tests. According to the improvement proposals, national guidelines, uniform method of working and centralized instructions and procedures should be created. The results cited the shortage of human resources as a hindrance to the development of the system. Further research should be carried out to determine the impact of INR, economically and factors that promote or hinder its implementation. International criteria INR and training requirements criteria should be defined to aid the development of quality control