Sairaanhoitajien ja röntgenhoitajien valmiudet terveyden edistämiseen erikoissairaanhoidossa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien ja röntgenhoitajien valmiuksia terveyden edistämiseen Kymenlaakson keskussairaalassa Careassa. Lisäksi oli tarkoitus selvittää koh-deryhmämme suhtautuminen Carean käytössä olevien terveyden edistämisen toimintamallien käyttöön sekä edellytyksiä terveyden edistämiselle erikoissairaanhoidossa. Kymenlaakson keskussairaala kuuluu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään Careaan.

Tutkimuksen kohteena olivat ensiapupoliklinikalla, kirurgisilla vuodeosastoilla 5A ja 5B sekä sisätautisilla vuodeosastoilla 6A ja 6B työskentelevät sairaanhoitajat sekä röntgenosastolla työskentelevät röntgenhoitajat (N=113 kpl). Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti strukturoidun verkkokysely-lomakkeen avulla Digium- tiedonkeruusovellusohjelmistoa käyttäen. Vastausprosentti oli 43 (n = 49). Aineisto analysoitiin samaa sovellusohjelmaa käyttäen ja tulokset esitetään Excel- taulukkoina.

Tulosten mukaan sairaanhoitajat ja röntgenhoitajat tiesivät terveyden edistämisen perustuvan lainsäädäntöön ja se miellettiin myös Carean alueen tehtäväksi. Terveyden edistämisen erikoissairaanhoidossa koettiin tarkoittavan potilaan elämäntapamuutosten tukemista. Toimintamalleista tiedettiin melko vähän, ja saatua koulutusta toimintamallien käyttöön pidettiin riittämättömänä sekä mahdollisuutta vaikuttaa potilaiden elintapoihin vähäisenä. Terveyden edistämistä pidettiin osana Carean laadukasta palvelua ja sen ajateltiin lisäävän Carean vetovoimaisuutta. Suurin osa vastaajista haluaisi hyödyntää saamaansa tietoa ja antaa potilaille terveysneuvontaa, mutta aika ei riitä. Esimiehen kannustus ja Carean johdon tuki terveyttä edistävään toimintaan koettiin pääasiassa hyvänä.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveyden edistämisen käytäntöjen juurruttamisessa työyksiköiden kulttuuriin.

The purpose of the study was to identify nurses’ and radiographers’ abilities for health promotion in the Central Hospital of Kymenlaakso, Carea. The purpose of the study was also to determine our target group’s attitudes towards the use of health promotion models used in Carea and to determine the requirements for health promotion in special health care. The Central Hospital of Kymenlaakso belongs to Carea, Kymenlaakso Social and Health Services. The target of the study were the nurses working at the emergency room, on the surgical wards 5A and 5B, medical wards 6A and 6B and the radiographers working at the x-ray department (N = 113). The material of the study was collected by electronically structured online questionnaires by using the software program of data collection, Digium. The response rate was 43 % (n = 49). The data was analyzed by the same software and the results are presented using Excel data tables. According to the results the nurses and radiographers knew that health promotion was based on legislation and it was also perceived as a task of Carea. In special health care health promotion was regarded as supporting the patients to lifestyle changes. Operations models were poorly known and education for using them as well as the opportunities to affect the patients’ lifestyles was regarded as inadequate. Health promotion was seen as part of Carea’s high-quality service and increasing the attraction of Carea. Most of the respondents would like to make use of their knowledge and give health counseling to the patients, but there is not enough time. The encouragement by the superior and support by Carea’s management for health promoting activities were mostly found good. The results of this study can be used to instil health promotion practices into the culture of the work communities.