Edunvalvonnan edellytysten täyttyminen Itä-Suomen maistraattien käytännössä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkin, minkälaisilla edellytyksillä Itä-Suomen maistraatit määräävät henkilölle edunvalvojan ja milloin Itä-Suomen maistraatit katsovat, etteivät ole toimivaltaisia määräämään henkilölle edunvalvojaa, vaan hakevat edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudelta. Lisäksi opinnäytetyössä tutkin, millaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä Itä-Suomen maistraattien käytännössä edunvalvonnan edellytysten arvioinnissa on.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Laadullisen tutkimusmenetelmän toteutin laatimalla kyselylomakkeen. Kyselylomakkeen lähetin kolmelle Itä-Suomen alueen maistraatille.

Kaikissa kolmessa Itä-Suomen maistraatissa käytäntö edunvalvonnan edellytyksiä tarkastellessa oli hyvin yhtenäinen ja maistraatit keskittyivät edellytyksiä arvioidessaan niihin holhoustoimilain (442/1999) säännöksiin, jotka määrittelevät maistraattien toimivaltaa edunvalvojan määräämiseksi.

Maistraattien edunvalvonnan edellytysten käytäntöä koskevaa tutkimusta voisi laajentaa suuremmassa mittakaavassa, kuten toteuttamalla tutkimuksen valtakunnallisella tasolla. Myös maistraattien ja käräjäoikeuksien välistä yhteistyötä edunvalvonnan edellytyksiä arvioidessa voisi tutkia.

The purpose of this study was to examine on which grounds the Eastern Finland appoint a guardian and under which circumstances they think that they are not competent and transfer the case to the district court. The purpose of this study was also to examine what kind of differences and similarities there are between registrars of Eastern Finland when determining the grounds for guardianship.

The thesis study was qualitative. Data was collected from Eastern Finland registrars with the help of questionnaire. That was sent to the three registrars in Eastern Finland.

On the basis of the results of this research all three registrars of Eastern Finland determine the conditions for guardianship in quite the same way. Moreover, the registrars follow the same stipulations of Guardianship Services Act (442/1999) that defines the competence of registrars.

There could be further research on registrars’ practice regarding the determination of grounds for guardianship. For example, this type of research could be done at the national level. Also the cooperation between registrars and district courts in determining the conditions for guardianship could be examined.