Selvitys Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöistä. Suosituksia kokeiluympäristöjen toteuttamiseen
Gustafsson-Pesonen, Anne; Hirvonen, Taisto; Marjanen, Ritva; Karjalainen, Jari; Nieminen, Olavi; Parkkari, Piritta (2020)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-308-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-308-2
Tiivistelmä
Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöjen selvitys -hanke tarkasteli sitä, millaiset yrittäjyyden kokeiluympäristöt toimisivat yrittäjyyden edistämisessä Etelä-Savossa. Selvityksen tekijät edustavat eteläsavolaisia oppilaitoksia, ja sen vuoksi haluttiin selvityksessä tarkastella alueellisen yrittäjyyden kokeiluympäristön luomista yhtenä keinoja edistää opiskelijoiden yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä edistävien oppimisympäristöjen tiedetään lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen, ja opiskelijoille tarvittaisiin uudentyyppinen, mahdollisimman hyvin omaan yrittäjyyteen valmentava ja tukeva työssäoppimispaikka.
Selvitys luo osaltaan pohjaa maakunnan yhteiselle yrittäjyyden toimintasuunnitelmalle, tarvittavien kokeiluympäristöjen perustamisen lähtökohdille ja yrittäjyysekosysteemin vahvistamiselle. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden parissa Etelä-Savossa toimivien sekä niistä kiinnostuneiden henkilöiden (sidosryhmien) ja opiskelijoiden näkemyksiä uudenlaisesta yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta ja muodosta kerättiin kyselyjen avulla. Valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, etteivät he saa riittävästi ohjausta ja valmennusta yrittäjyyteen, mutta kiinnostus kasvaisi, jos yrittäjyyttä voisi opintojen rinnalla kokeilla.
Sidosryhmäkyselyllä selvitettiin vastaajien näkemyksiä yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta, toteuttajatahoista, organisoinnista, palveluista ja resursoinnista. Vastaajien enemmistön mielestä Etelä-Savossa tarvitaan yrittäjyyden kokeiluun yhteisiä, helposti saavutettavissa olevia kokoontumis- ja kohtaamistiloja jokaisella kaupunkipaikkakunnalla, ja lisäksi yhteiset verkkopalvelut. Palvelutarpeissa korostuivat mm. henkilökohtainen idea- ja yritysneuvonta, mentorointi, sparraus, yhteiset tapahtumat ja verkostoituminen.
Kyselyn tulosten jatkotyöstöä varten järjestettiin kolme alueellista työpajaa. Työpajoissa rakentui näkemys siitä, että yrittäjyyden kokeiluympäristön käyttäjiä ovat nimenomaan yrittäjyyden kokeilemisesta kiinnostuneet yksilöt ja tiimit. Käytyjen keskustelujen pohjalta näyttää siltä, että jo yrittäjänä toimivilla on kokeiluympäristöissä oma roolinsa, mutta se on pikemminkin mentorina toimiminen ja osaamisen jakaminen kuin varsinaisen asiakkaan rooli.
Selvityksen perusteella annetaan lopuksi joukko suosituksia. Uusi yrittäjyyden kokeilemisen mahdollistava toimintaympäristö tulisi perustaa jokaiseen Etelä-Savon kaupunkiin. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ensi vaiheessa toisen asteen opiskelijat. Tarkoituksenmukaiseksi nähdään kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset mahdollistava fyysinen tila. Virtuaaliset palvelut tukevat paremmin jo toimivia yrittäjiä sekä yrityksiä ja kytkevät myös ne osaksi uusia yhteisöjä. Tärkeimpiä palveluja ovat yritysneuvonnan eri osa-alueet, henkilökohtainen sparraus, valmennukset ja verkostoituminen. Yrittäjyyden kokeiluympäristön resursoinnissa on pyrittävä yhdistämään julkista ja yksityistä rahoitusta. Oppilaitoksille sopiva rooli kokeiluympäristössä on yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen.
Selvitys luo osaltaan pohjaa maakunnan yhteiselle yrittäjyyden toimintasuunnitelmalle, tarvittavien kokeiluympäristöjen perustamisen lähtökohdille ja yrittäjyysekosysteemin vahvistamiselle. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden parissa Etelä-Savossa toimivien sekä niistä kiinnostuneiden henkilöiden (sidosryhmien) ja opiskelijoiden näkemyksiä uudenlaisesta yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta ja muodosta kerättiin kyselyjen avulla. Valtaosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, etteivät he saa riittävästi ohjausta ja valmennusta yrittäjyyteen, mutta kiinnostus kasvaisi, jos yrittäjyyttä voisi opintojen rinnalla kokeilla.
Sidosryhmäkyselyllä selvitettiin vastaajien näkemyksiä yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta, toteuttajatahoista, organisoinnista, palveluista ja resursoinnista. Vastaajien enemmistön mielestä Etelä-Savossa tarvitaan yrittäjyyden kokeiluun yhteisiä, helposti saavutettavissa olevia kokoontumis- ja kohtaamistiloja jokaisella kaupunkipaikkakunnalla, ja lisäksi yhteiset verkkopalvelut. Palvelutarpeissa korostuivat mm. henkilökohtainen idea- ja yritysneuvonta, mentorointi, sparraus, yhteiset tapahtumat ja verkostoituminen.
Kyselyn tulosten jatkotyöstöä varten järjestettiin kolme alueellista työpajaa. Työpajoissa rakentui näkemys siitä, että yrittäjyyden kokeiluympäristön käyttäjiä ovat nimenomaan yrittäjyyden kokeilemisesta kiinnostuneet yksilöt ja tiimit. Käytyjen keskustelujen pohjalta näyttää siltä, että jo yrittäjänä toimivilla on kokeiluympäristöissä oma roolinsa, mutta se on pikemminkin mentorina toimiminen ja osaamisen jakaminen kuin varsinaisen asiakkaan rooli.
Selvityksen perusteella annetaan lopuksi joukko suosituksia. Uusi yrittäjyyden kokeilemisen mahdollistava toimintaympäristö tulisi perustaa jokaiseen Etelä-Savon kaupunkiin. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ensi vaiheessa toisen asteen opiskelijat. Tarkoituksenmukaiseksi nähdään kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset mahdollistava fyysinen tila. Virtuaaliset palvelut tukevat paremmin jo toimivia yrittäjiä sekä yrityksiä ja kytkevät myös ne osaksi uusia yhteisöjä. Tärkeimpiä palveluja ovat yritysneuvonnan eri osa-alueet, henkilökohtainen sparraus, valmennukset ja verkostoituminen. Yrittäjyyden kokeiluympäristön resursoinnissa on pyrittävä yhdistämään julkista ja yksityistä rahoitusta. Oppilaitoksille sopiva rooli kokeiluympäristössä on yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen.