Hoitohenkilökunnan kokema työturvallisuus Myyrmäen terveysasemalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Länsi-Vantaalla sijaitsevan Myyrmäen terveysaseman hoitohenkilökunnan kokemuksia työturvallisuudesta, työväkivallasta ja työväkivallan uhasta nykyisellä työpaikallaan. Tavoitteena on kuvata kuinka usein terveysaseman hoitohenkilökunta on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa ja minkälaisia väkivalta- ja uhkatilanteet ovat olleet. Lisäksi tavoitteena on selvittää missä työtehtävissä ja työpisteissä väkivallan uhka on ollut suurin ja kuinka väkivalta- ja uhkatilanteita on käsitelty jälkikäteen. Tulosten perusteella tuotamme kehitysehdotuksia Myyrmäen terveysaseman hoitohenkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi.

Opinnäytetyön kvantitatiivinen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella marraskuussa 2008. Kyselylomake sisältää 22 monivalintakysymystä ja yhden avoimen kysymyksen, jossa hoitohenkilökunnan edustajat saivat esittää ideoita työpaikkansa turvallisuuden parantamiseksi. Aineisto analysoitiin kuvailevan tilastotieteen menetelmin SPSS for Windows 16.0 –ohjelmalla. Vastausprosentti oli 86.8, joten tuloksia voidaan pitää Myyrmäen terveysaseman tilannetta hyvin kuvaavina.

Tulokset kertovat, että henkistä väkivaltaa oli Myyrmäen terveysasemalla kokenut reilu enemmistö hoitohenkilökunnan edustajista; 78.8 %. Yleisimmin henkistä väkivaltaa oli koettu puhelimessa ja se oli ollut tyyliltään syyttelyä, nimittelyä ja uhkailua. Fyysistä väkivaltaa oli kokenut noin kolmasosa vastaajista. Fyysisen väkivallan kokemukset olivat tapahtuneet vastaanotolla, käytävällä sekä solutoimistossa. Yleisimmin fyysinen väkivalta oli ollut tavaroiden heittelyä tai tönimistä.

Kehitysehdotuksiksi nousivat turvallisuuskoulutus, työnkierto, työnohjaus ja vartioinnin parantaminen. Työnkierto eri työpisteiden ja työtehtävien välillä vähentäisi yksittäisiin ihmisiin kohdistuvaa kuormitusta, sillä tietyissä työpisteissä henkisen väkivallan kokeminen oli vastausten perusteella todella yleistä. Turvallisuuskoulutuksen tarve nousi esille, sillä suuri osa hoitohenkilökunnan edustajista ei kokenut osaavansa toimia kohdatessaan fyysistä väkivaltaa. Turvallisuuskoulutusta olisi hyvä järjestää säännöllisesti ja huolehtia, että jokainen hoitohenkilökunnan edustaja voi osallistua siihen vuorollaan. Uskomme, että terveysaseman hoitohenkilökunta voisi hyötyä myös säännöllisestä työnohjauksesta, sillä henkisen väkivallan toistuva kokeminen voi huonontaa työssä viihtymistä. Vartioinnin järjestämistä voisi myös miettiä mahdollisuuksien mukaan uudestaan, sillä moni hoitohenkilökunnan edustaja ilmaisi vastauksissa tyytymättömyytensä vartioinnin laatuun.

Nursing staff’s experiences of work place safety at Myyrmäki health care centre

The purpose of this thesis is to describe the nursing staff’s experiences of work place safety, work place violence and threat of the work place violence at their present work place, Myyrmäki Health Care Centre, located in western Vantaa. The objective is to describe how often the nursing staff of the health centre has experienced violence or its threat and what the violence situations and threat situations have been like. Furthermore, the objective is to clarify in which assignments and posts the threat of violence has been the biggest and how violence situations and threat situations have been dealt with afterwards. On the basis of the results we will produce development suggestions to improve the work place safety of the nursing staff of the Myyrmäki Health Care Centre.

The quantitative material of this thesis was collected in November 2008 with a structured questionnaire. The questionnaire contains 22 multiple choice questions and one open question in which the representatives of the nursing staff were allowed to present ideas to improve the safety of their job. The material was analysed with the methods of describing statistics on the SPSS for Windows 16.0 – programme. Response rate was 86.8 % so the results can be considered describing well the situation of the Myyrmäki health care centre.

The results tell that a great majority, 78.8 %, of the representatives of the Myyrmäki health care centre’s nursing staff had experienced mental violence. Most generally the mental violence had been experienced on telephone and its style had been accusing, name-calling and intimidation. About a third of the Myyrmäki health care centre’s nursing staff had experienced physical violence. The experiences of the physical violence had taken place on appointments, in corridors and in the cell office. Most generally the physical violence had been throwing objects or pushing.

Safety training, work circulation, work counselling and improvement of the guarding got to be the development proposals. The work circulation between separate posts and assignments would reduce the load of mental violence which is directed to certain individuals. According to the answers it was very common to experience mental violence in certain posts. The need for the safety training came out because a majority of the representatives of the nursing staff did not feel that they knew how to act when meeting physical violence. It would be good to arrange safety training regularly and to make sure that every representative of the nursing staff is able to participate in it at their own turn. We believe that the nursing staff of the health care centre could benefit also from regular work counselling because the repeated experiences of mental violence can worsen the work satisfaction. It could also be a good idea to think about the arranging of the guarding again, if possible, because many representatives of the nursing staff expressed in the answers their dissatisfaction with the quality of the guarding.