"Lähetään alusta ja mennään täysillä" : Joensuun kaupungin kotihoidon työntekijöiden osaamisvaatimukset venäjänkielisten ikäihmisten kanssa työskentelyssä

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Joensuun kaupungin kotihoidon työntekijöiden osaamisvaatimuksia, kun asiakkaina ovat venäjänkieliset ikäihmiset. Lähtökohtana olivat työntekijöiden subjektiiviset kokemukset. Samalla nostettiin esiin mahdollisia kotihoidon kehittämistarpeita. Opinnäytetyössä on käytetty laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin neljän ryhmähaastattelun avulla Joensuun kaupungin itäisen kotihoidon alueella. Haastatteluihin osallistui 16 kotihoidon työntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kotihoidon työntekijät pärjäävät mielestään nykyisellä osaamisella venäjänkielisten ikäihmisten kanssa. Suurin haaste työskentelyssä on yhteisen kielen puuttuminen, jolloin kommunikoinnissa on käytettävä sanatonta viestintää. Onnistuakseen työntekijän on luovuttava totutuista toimintatavoista mutta toimittava silti eettisten periaatteiden mukaisesti. Työntekijän on toimittava kulttuurisensitiivisesti ja tehtävä yhteistyötä venäjänkielentaitoisten henkilöiden kanssa. Työskentelyssä korostuu kokemustiedon hyödyntäminen ja työssä oppiminen.

Koulutukselle venäjänkielisten ikäihmisten kanssa työskentelyyn ei ole tarvetta työelämässä. Venäjän kielen alkeet voisivat kuitenkin kuulua sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Konkreettisia kehittämiskohteita voisivat olla sanastot, käännöslauseet ja kuvakortit, joita kotihoidon työntekijät voisivat ottaa mukaan kotikäynneille. Venäjänkieliset potilasohjeet auttaisivat tiedon välittämisessä asiakkaille.

This thesis examines home care workers’ competence requirements in Joensuu home care when clients are elderly Russians. The study draws on the subjective experiences of home care employees. Furthermore, potential development needs of home care services are addressed. The thesis builds on qualitative research methodology. The research data was collected by conducting four group interviews in the eastern home care area with 16 home care employees. The research data was analyzed by using content analysis.

An important finding of the thesis is that home care workers feel that they have enough competence to manage with the elderly Russians at the moment. A major challenge faced by the employees is the lack of a common language, therefore placing tacit communication as a major means of communication. Accordingly, a home care employee has to give up the usual practices but still work according to general ethical principles. The employee has to behave in a culturally sensitive manner, co-operate with the Russian speaking persons and base their behaviors on the experiences of their customers.

There seems to be no explicit need for education on how to work with the elderly Russians. Instead, rudiments of Russian could be included in the social services and health care curriculum. Vocabularies, translation sentences and picture cards represent concrete development initiatives which the employees could take with them to domiciliary visits. Patient instructions in Russian would help to convey information to the clients.