Vantaan nuorisopalveluiden varhaisen välittämisen toimintamalli SuMu

Abstract

Vuoden 2010 lastensuojelulain muutokset korostavat varhaisen puuttumisen merkitystä kunnan perustyössä. Lastensuojelulaki ja nuorisolaki edellyttävät ennaltaehkäisevien toimintamuotojen kehittämistä ja aktiivista käyttöä. Vantaa Välittää – hanke oli ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen verkostohanke, joka päättyi vuonna 2009. Hankkeen aikana todettiin, että Vantaalla ei riittävissä määrin pystytty vastaamaan tarpeeseen, jossa nuoren aiheuttamaan huoleen puututtaisiin riittävän ajoissa.

Varhaisen puuttumisen menetelmiä on viime vuosien aikana tutkittu ja kehitetty eri toimijoiden tarpeisiin. Myös Vantaan nuorisotyössä havaittiin varhaisen puuttumisen tarvetta, mutta sopivaa toimintamallia nuoren aiheuttaman huolen puheeksi ottamiseksi ei ollut.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Vantaan nuorisopalveluille varhaisen puuttumisen toimintamalli. Toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Vantaan nuorisopalveluiden henkilökunnasta kootun kehittämisryhmän kanssa. Kehittäminen tapahtui projektinomaisesti, osallistaen ja dialogisessa vuorovaikutuksessa.

Kehittämisen tuloksena Vantaan nuorisopalveluille mallinnettiin hyvä käytäntö SuMu, joka muodostuu sanoista suunnan muutos. SuMu -toimintamalli perustuu dialogisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen ja sen avulla on tarkoitus päästä puuttumaan entistä varhaisemmassa vaiheessa nuoren elämäntilanteeseen, joka aiheuttaa huolta. Toimintamalli mahdollistaa nuoren omista lähtökohdista lähtevän puuttumisen, jolla kyetään vaikuttamaan nuoren ja hänen huoltajiensa asenteisiin ja toimintatapoihin sekä vahvistamaan perheen voimavaroja, positiivista selviytymistä ja nuoren minäkuvaa.

Toimintamallissa nuorisotyöntekijä tapaa kolme kertaa nuorta ja tai hänen huoltajiaan. Tapaamisten aikana keskustellaan nuoren elämäntilanteesta, mahdollisesta huolesta, nuoren toiveista ja haaveista. Nuorta ja vanhempia tuetaan löytämään omia ratkaisuja ja keinoja huolen pienentämiseksi.

Kehitettyä toimintamallia pilotoitiin Korso-Koivukylän ja Länsi-Vantaan alueilla. Pilotoinneista kerättiin asiakas- ja työntekijäpalautetta. Pilotointien ja palautteen perustella voidaan sanoa, että kehittämisen tuloksena Vantaalle onnistuttiin luomaan uusi toimiva työväline, jonka juurtuminen osaksi nuorisopalveluiden perustyötä on jo alkanut.

Youth services in Vantaa, early intervention method SuMu

The changes made in the Child Welfare Act in 2010 emphasize the importance of early intervention in the youth work of the municipalities. The Child Welfare Act and the Youth Act require developing different forms of preventive action and active use of them. Vantaa takes care (Vantaa Välittää) was a multiprofessional network initiative, which ended in 2009. During the project it became clear that Vantaa has been lacking a method of early intervention. The youth welfare services have not been able to react early enough to the concern that the youth’s situation in life has been causing.

In recent years the methods of early intervention have been studied and developed for the needs of different actors. The demand of early intervention has been recognized also in the youth work of the city of Vantaa. However, the youth work has not found a suitable method to tackle the youth’s worries.

The aim of the thesis was to develop a method of early intervention for the youth welfare services of the city of Vantaa. The method was created in co-operation with a development group formed from the personnel of the youth welfare services. As a working process the project was based on the participatory and dialogic interaction between the members of the development group.

As a result of the project, a best practice called Change of Direction (SuMu) was created for the youth welfare services. The name SuMu originates from the Finnish words direction (suunta) and change (muutos). The method is based on dialog and social strengthening. This enables an early intervention to the youth’s situation in life that is causing anxiety in their family. The basis of the method is to intervene by taking into account the circumstances of the youth. Thus it is possible to have an influence on the attitudes and behavior of the youth and their parents, as well as strengthen the family's resources, ability to positive coping and the youth's self-image.

During the process a youth worker meets the youngster and/or his or her parents three times. During the meetings they discuss about the youngster’s situation in life the potential problem that is worrying him/his family, and the youngster’s wishes and dreams. The youngster and his or her parents are supported to find their own solutions and ways to tackle their worries.

The method was tested in the pilot projects in Korso-Koivukylä area and in western Vantaa. During the pilot projects feedback was collected both from the customers and the city employees. Based on the pilot projects and the feedback it can be stated that as a result of the development work a new and functional method of early intervention was created. Further implementing of the method as a part of the youth welfare services has already begun.

Keywords: early intervention, social strengthening, dialogical, youth, youth work, best practices, parenthood.