Kosketuseristyksessä hoidettavien potilaiden käsityksiä heidän saamastaan ohjauksesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kymenlaakson sairaanhoitopiirin, Carean neljällä eri osastoilla olevien kosketuseristyspotilaiden käsityksiä heidän saamastaan ohjauksesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeena käytettiin TtT Maria Kääriäisen väitöskirjassaan luomaa Potilasohjauksen laatu -mittaria. Teoreettisessa viitekehyksessä on jäsennetty potilasohjauksen aikaisempien tutkimuksien ydinkohdat ja eritelty auki potilasohjauksen tärkeimpiä määrityksiä ja käsitteitä. Tutkimuksen kehityshaasteiksi nousivat seuraavat asiat: suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että ohjaustilanteessa ei ollut käytetty hyödyllistä välineistöä. Toisena haasteena pidetään omaisten asemaa kosketuseristyspotilaan ohjauksessa. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että omaisia ei otettu mukaan ohjaustilanteeseen. Kolmantena kohtana pidetään ohjauksen soveltamista potilaan omaan elämään sopivaksi, johon yli puolet vastasi olevansa eri mieltä, eli ohjausta ei sovellettu potilaan omaan elämään sopivaksi. Neljäntenä haasteena on potilaan tunteiden huomioiminen ohjauksessa, johon myös yli puolet vastanneista oli eri mieltä, eli heidän tunteitaan ei huomioitu ohjauksessa.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to study contact isolation patients’ experiences about the guidance received. The patients were located in four different wards in Kymenlaakso Central Hospital. The research was a traditional quantitative survey. The questionnaire was created by Maria Kääriäinen, PhD, in her dissertation. In the theoretical part of this thesis all the main facts of previous researches were analyzed and all the important concepts of the patient guidance were opened.

Four different subjects requiring further development came out of this thesis. The first subject was that the majority of the respondents thought that useful equipment was not used in the guidance. The second subject was related to the next of kin. The majority of the respondents thought that the relatives were not taken along to the guidance. In the third subject the majority of the respondents thought that the guidance was not enough applied to their lives. In the fourth subject the majority of the respondents thought that their feelings were not taken into consideration in the guidance.