"Sydämeni siivet" - omaishoitajan hyvinvoinnin tukeminen
Tasala, Lea (2009)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905243120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905243120
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Keravalla yli 65-vuotiaiden omaishoitajien toiveita ja tarpeita koskien heidän jaksamistaan ja hyvinvointia. Työn avulla selvitettiin minkälaista tukea omaishoitajat saavat tällä hetkellä ja minkälaista tukea he toivoisivat jatkossa saavansa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Keravan sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Opinnäytetyössäni käytettyyn teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat omaishoitajan hyvinvoinnin viitekehys, teoreettinen viitekehys sekä hyvinvoinnin käsite. Nämä muodostivat työn perustan, jonka perusteella opinnäytetyön kyselylomake sekä teemahaastattelu tehtiin ja niistä saadut tulokset käsiteltiin. Omaishoitajan viitekehyksen keskiössä olivat omaishoitaja ja hoidettava. Opinnäytetyötä voidaan pitää fenomenologisena tutkimuksena, jonka kohteena on omaishoitajien kokemusmaailma. Työn tavoitteena oli käsitteellistää omaishoitajien hyvinvointi ja tuoda esiin omaishoitajien oma ääni.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja teemahaastatteluja. Kohderyhmänä olleille omaishoitajille (N=52) lähetettiin heitä varten laadittu kyselylomake marraskuussa 2008, jotka palautettiin joulukuussa 2008. Tämän lisäksi yhdeksälle omaishoitajalle tehtiin teemahaastattelu tammikuussa 2009. Teemahaastattelun pohjana käytettiin kyselylomaketta ja haastattelun tavoitteena oli syventää omaishoitajien vastauksia ja kysyä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä samoista teemoista.
Omaishoitajien hyvinvointiin kuuluu kiinteästi suhde hoidettavaan. Tämän lisäksi on olemassa hyvinvointia edistäviä tekijöitä, esimerkiksi sosiaalinen verkosto, yhteinen historia ja huumori ja hyvinvointia estäviä tekijöitä, esimerkiksi väsymys, ulkopuolinen paine ja yksinäisyys. Omaishoitajien kokemasta hyvinvoinnista tai sen puutteesta nousi neljä merkittävää tarvetta. Tulosten ja analysoinnin mukaan he kokivat eniten tarvetta lepoon, omaan aikaan, sosiaaliseen elämään ja lyhytaikaiseen hoitoapuun. Tukimuodoista he kaipasivat eniten suurempaa rahallista korvausta, yhteisiä retkiä omaishoitajille ja hoidettaville, enemmän omaa vapaa-aikaa ja vertaistukiryhmiä.
Kohderyhmänä olleet omaishoitajat olivat pääosin tyytyväisiä Keravan palveluihin ja he olivat myös tietoisia mistä saa apua ja neuvoja tarvittaessa.
Opinnäytetyössäni käytettyyn teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat omaishoitajan hyvinvoinnin viitekehys, teoreettinen viitekehys sekä hyvinvoinnin käsite. Nämä muodostivat työn perustan, jonka perusteella opinnäytetyön kyselylomake sekä teemahaastattelu tehtiin ja niistä saadut tulokset käsiteltiin. Omaishoitajan viitekehyksen keskiössä olivat omaishoitaja ja hoidettava. Opinnäytetyötä voidaan pitää fenomenologisena tutkimuksena, jonka kohteena on omaishoitajien kokemusmaailma. Työn tavoitteena oli käsitteellistää omaishoitajien hyvinvointi ja tuoda esiin omaishoitajien oma ääni.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja teemahaastatteluja. Kohderyhmänä olleille omaishoitajille (N=52) lähetettiin heitä varten laadittu kyselylomake marraskuussa 2008, jotka palautettiin joulukuussa 2008. Tämän lisäksi yhdeksälle omaishoitajalle tehtiin teemahaastattelu tammikuussa 2009. Teemahaastattelun pohjana käytettiin kyselylomaketta ja haastattelun tavoitteena oli syventää omaishoitajien vastauksia ja kysyä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä samoista teemoista.
Omaishoitajien hyvinvointiin kuuluu kiinteästi suhde hoidettavaan. Tämän lisäksi on olemassa hyvinvointia edistäviä tekijöitä, esimerkiksi sosiaalinen verkosto, yhteinen historia ja huumori ja hyvinvointia estäviä tekijöitä, esimerkiksi väsymys, ulkopuolinen paine ja yksinäisyys. Omaishoitajien kokemasta hyvinvoinnista tai sen puutteesta nousi neljä merkittävää tarvetta. Tulosten ja analysoinnin mukaan he kokivat eniten tarvetta lepoon, omaan aikaan, sosiaaliseen elämään ja lyhytaikaiseen hoitoapuun. Tukimuodoista he kaipasivat eniten suurempaa rahallista korvausta, yhteisiä retkiä omaishoitajille ja hoidettaville, enemmän omaa vapaa-aikaa ja vertaistukiryhmiä.
Kohderyhmänä olleet omaishoitajat olivat pääosin tyytyväisiä Keravan palveluihin ja he olivat myös tietoisia mistä saa apua ja neuvoja tarvittaessa.