Ensihoidon perustason osaamisen kehittämistarpeet Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella
Nikkilä, Janne; Kotialho, Jari (2011)
Nikkilä, Janne
Kotialho, Jari
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120517175
Tiivistelmä
Ensihoito on nopeasti kehittyvä terveydenhuollon ala, jolle teknologian ja yhteiskunnan kehitys luovat jatkuvia muutostarpeita. Ensihoidon vaikuttavuuden takaamiseksi vaaditaan ponnisteluja ensihoidon lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella työskentelevien palomiesten ammatillista osaamista ensihoidossa heidän itsensä arvioimina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä ensihoidon osa-alueilla palomiehet kokivat lisä- ja täydennyskoulutustarvetta. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa käytännön tietoa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen perustason ensihoidon täydennyskoulutuksen suunnittelun tueksi. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, sillä uusi asetus ensihoitopalvelusta (1326/2010) mahdollistaa palomiesten työskentelyn hoitotasoisessa ensihoidossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusta varten laadittiin strukturoitu kyselymittaristo, joka käsitti neljä pääteemaa. Kysymyksissä hyödynnettiin Likert-tyyppisiä väittämiä, joista osaan haettiin vastausperusteluita avoimilla kysymyksillä. Kyselymittarin laadinnassa käytettiin apuna Päijät-Hämeen keskussairaalan (PHSOTEY) laatimia ensihoitovelvoitteita. Vastausprosentti oli 90 (N=54).
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vastaajista vain viidesosalla oli ensihoitoa tukevaa lisäkoulutusta. Vastaajista hoitotasoisen ensihoidon työkokemusta oli vain harvalla ja valmiudet työskennellä hoitotasoisessa ensihoidossa koettiin huonoina tai korkeintaan tyydyttävinä. Ensihoidon täydennys- ja lisäkoulutusta pidettiin tärkeänä ja kaikki annetut koulutusaiheet nähtiin tärkeinä. Vastaajien mukaan koulutuksen järjestäminen työajalla on aiemmin osoittautunut ongelmalliseksi päällekkäisten työtehtävien takia, tästä huolimatta valtaosa vastaajista halusi koulutuksen järjestettäväksi työajalla. Palomiehet ovat valmiita omaehtoiseen opiskeluun ensihoidossa, mutta vaativat reservien kasvattamista työpaikkakoulutusten järjestämisen takaamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää palomiesten ensihoidon osaamisen valtakunnallisessa vertailussa ja ensihoidon lisä- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusta varten laadittiin strukturoitu kyselymittaristo, joka käsitti neljä pääteemaa. Kysymyksissä hyödynnettiin Likert-tyyppisiä väittämiä, joista osaan haettiin vastausperusteluita avoimilla kysymyksillä. Kyselymittarin laadinnassa käytettiin apuna Päijät-Hämeen keskussairaalan (PHSOTEY) laatimia ensihoitovelvoitteita. Vastausprosentti oli 90 (N=54).
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vastaajista vain viidesosalla oli ensihoitoa tukevaa lisäkoulutusta. Vastaajista hoitotasoisen ensihoidon työkokemusta oli vain harvalla ja valmiudet työskennellä hoitotasoisessa ensihoidossa koettiin huonoina tai korkeintaan tyydyttävinä. Ensihoidon täydennys- ja lisäkoulutusta pidettiin tärkeänä ja kaikki annetut koulutusaiheet nähtiin tärkeinä. Vastaajien mukaan koulutuksen järjestäminen työajalla on aiemmin osoittautunut ongelmalliseksi päällekkäisten työtehtävien takia, tästä huolimatta valtaosa vastaajista halusi koulutuksen järjestettäväksi työajalla. Palomiehet ovat valmiita omaehtoiseen opiskeluun ensihoidossa, mutta vaativat reservien kasvattamista työpaikkakoulutusten järjestämisen takaamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää palomiesten ensihoidon osaamisen valtakunnallisessa vertailussa ja ensihoidon lisä- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.