"NO VARMAAN NE HALLUU KASVATTAA MEITÄ OMALLA TAVALLA" : Lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttö Pohjois-Karjalan lastensuojelulaitoksissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttöä Pohjois-Karjalan lastensuojelulaitoksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon rajoitustoimenpiteitä on käytetty Pohjois-Karjalan lastensuojelulaitoksissa vuosina 2008–2010 sekä millaiseksi laitosten työntekijät sekä sijoitettuna olevat nuoret kokevat niiden käytön osana laitoskasvatusta. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä tarkasteltiin sosiaalisen tuen ja sosiaalisen kontrollin viitekehyksessä.

Työmme oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdeksan teemahaastattelun sekä yhden avoimen haastattelun avulla. Haastattelimme yhteensä viittä työntekijää ja neljää nuorta. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli tarkastella rajoitustoimenpiteitä työntekijöiden ja nuorten kokemusten kautta. Avoimen haastattelun tarkoitus oli syventyä yhteen jo toteutuneeseen rajoitustoimenpidetilanteeseen yhden työntekijän näkökulmasta. Aineistot analysoitiin teemoittelemalla.

Vuosina 2008–2010 rajoitustoimenpiteitä käytettiin Pohjois-Karjalan lastensuojelulaitoksissa yhteensä 334 kertaa. Käytetyimpiä rajoitustoimenpiteitä olivat kiinnipito, 75 kertaa sekä henkilötarkastus, 74 kertaa. Työntekijät eivät nähneet rajoitustoimenpiteitä kasvatuksellisina toimina vaan hoivan ja turvallisuudesta huolehtimisen välineinä. Nuorten mielestä rajoitustoimenpiteitä käytetään, koska heitä halutaan kasvattaa ja kuntouttaa. Sekä nuoret, että työntekijät pitivät keskustelua tärkeänä osana nuoren kasvatusta. Keskustelun ajateltiin myös ennaltaehkäisevän rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Rajoitustoimenpiteet miellettiin enemmän sosiaalisen kontrollin muodoksi, mutta niissä nähtiin myös sosiaalisen tuen elementtejä.

The purpose of this thesis was to research restrictive measures approved by the child welfare legislation. The aim of this thesis was to examine the amount of restrictive measures used in North Karelia’s child welfare institutions during 2008-2010 and how the employees and the adolescents, placed in foster care, experience them. Restrictive measures were observed through social support and social control.

The study was carried out as a qualitative research. The data was collected by interviewing four adolescents that are placed in foster care and five employees working in foster care. Eight interviews were conducted as theme interviews and one as informal interview. The purpose of theme interviews was to observe adolescents’ and employees’ experiences in restrictive measures in general. The aim of informal interview was to get detailed information about one situation where a restrictive measure was used. The data was thematically categorized and then analyzed.

During 2008-2010 restrictive measures were used 334 times in North Karelia’s foster care institutions. The most common restrictive measures were control and restrain method, used 75 times, and body search, used 74 times. The employees considered restrictive measures as caring and safety providing instead of nurture. The adolescents thought vice versa. Both the employees and the adolescents considered conversation as an important part of nurture. It was also regarded as a way to prevent the use of restrictive measures. Restrictive measures were perceived more as social control but also, in some extent, as social support.