Opioidiriippuvaiten korvaushoidon toteuttaminen Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloissa
Sirkola, Tuija (2011)
Sirkola, Tuija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814770
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää opioidiriippuvaisten korvaushoidon toteuttamista Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen vankiloissa. Opinnäytetyössä tarkastellaan korvaushoitoa niin psykososiaalisen kuntoutuksen kuin lääkehoidon kannalta. Opinnäytetyön avulla oli tarkoitus löytää hyviä käytäntöjä ja kehittämisideoita korvaushoidon toteuttamiseen.
Opioidiriippuvaisten korvaushoidosta Suomessa säädetään sosiaali- ja terveysministeriön antamalla asetuksella. Ensimmäinen korvaushoitoa koskeva asetus on astunut voimaan vuonna 2000 ja sen jälkeen sitä on tarkennettu kahteen kertaan, viimeksi vuonna 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon toteuttamisesta eräillä lääkkeillä säätelee tarkasti korvaushoidon toteuttamista ja toteuttajia.
Opioidiriippuvaisen korvaushoidossa on kysymys vaikean päihdesairauden ja riippuvuuden hoidosta. Korvaushoitoon kuuluu niin lääkkeellinen hoito kuin psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoito voidaan nähdä joko vaativana ja kokonaisvaltaisena kuntoutuksena tai haittoja vähentävänä
toimintana.
Opinnäytetyötäni varten lähetin sähköisessä muodossa (Webropol- ohjelma) kyselylomakkeen, jossa oli avoimia kysymyksiä korvaushoidon toteuttamisesta, korvaushoidon psykososiaalisen kuntoutuksen toteuttamisesta, henkilökunnan yhteistyöstä ja rooleista korvaushoidon toteuttajina sekä käytäntöjä korvaushoidossa olevan vangin vapauttamisesta. Sähköisten kyselylomakkeiden lisäksi haastattelin neljää eri virkamiestä. Kyselyt lähetin eri ammattinimikkeillä
toimiville virkamiehille; sairaanhoitajille, erityisohjaajille, apulaisjohtajille, sosiaalityöntekijöille
ja rikosseuraamusesimiehille.
Opinnäytetyöni tuloksissa korostuivat yhteistyön vähyys ja tiedonkulun puutteet vankilan sisällä olevien organisaatioiden kesken. Opioidiriippuvaisten korvaushoidon toteuttamista ei ole selkeästi ohjeistettu ja vastuukysymykset ovat epäselvät. Tulosten perusteella myös monessa
laitoksessa psykososiaalinen kuntoutus on jäänyt kokonaan lääkehoidon jalkoihin, mutta tulokset kertoivat myös sen, että joissain laitoksissa korvaushoito nähdään kokonaisuutena ja kaikki osa-alueet huomioidaan työskennellessä moniammatillisesti korvaushoidossa olevan
kanssa.
Opioidiriippuvaisten korvaushoidosta Suomessa säädetään sosiaali- ja terveysministeriön antamalla asetuksella. Ensimmäinen korvaushoitoa koskeva asetus on astunut voimaan vuonna 2000 ja sen jälkeen sitä on tarkennettu kahteen kertaan, viimeksi vuonna 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon toteuttamisesta eräillä lääkkeillä säätelee tarkasti korvaushoidon toteuttamista ja toteuttajia.
Opioidiriippuvaisen korvaushoidossa on kysymys vaikean päihdesairauden ja riippuvuuden hoidosta. Korvaushoitoon kuuluu niin lääkkeellinen hoito kuin psykososiaalinen kuntoutus. Korvaushoito voidaan nähdä joko vaativana ja kokonaisvaltaisena kuntoutuksena tai haittoja vähentävänä
toimintana.
Opinnäytetyötäni varten lähetin sähköisessä muodossa (Webropol- ohjelma) kyselylomakkeen, jossa oli avoimia kysymyksiä korvaushoidon toteuttamisesta, korvaushoidon psykososiaalisen kuntoutuksen toteuttamisesta, henkilökunnan yhteistyöstä ja rooleista korvaushoidon toteuttajina sekä käytäntöjä korvaushoidossa olevan vangin vapauttamisesta. Sähköisten kyselylomakkeiden lisäksi haastattelin neljää eri virkamiestä. Kyselyt lähetin eri ammattinimikkeillä
toimiville virkamiehille; sairaanhoitajille, erityisohjaajille, apulaisjohtajille, sosiaalityöntekijöille
ja rikosseuraamusesimiehille.
Opinnäytetyöni tuloksissa korostuivat yhteistyön vähyys ja tiedonkulun puutteet vankilan sisällä olevien organisaatioiden kesken. Opioidiriippuvaisten korvaushoidon toteuttamista ei ole selkeästi ohjeistettu ja vastuukysymykset ovat epäselvät. Tulosten perusteella myös monessa
laitoksessa psykososiaalinen kuntoutus on jäänyt kokonaan lääkehoidon jalkoihin, mutta tulokset kertoivat myös sen, että joissain laitoksissa korvaushoito nähdään kokonaisuutena ja kaikki osa-alueet huomioidaan työskennellessä moniammatillisesti korvaushoidossa olevan
kanssa.