Vauvakynkkä-vertaistukiryhmän arviointi asiakaslähtöisen Bikva-mallin avulla
Eeva, Pia (2009)
Eeva, Pia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273329
Tiivistelmä
Vauvan syntymä perheeseen haastaa tuoreet vanhemmat vanhemmuuteen. Äidit ja isät kaipaavat tietoa ja tukea ollakseen mahdollisimman hyviä vanhempia lapselleen. Useimmat vanhemmat myös toivovat mahdollisuutta jakaa tuntojaan ja kokemuksiaan toisten samassa elämänvaiheessa olevien perheiden kanssa. Vauvakynkkä-vertaistukiryhmä on yksi helposti toteutettava tapa vastata perheiden tarpeisiin peruspalveluiden muodossa.
Vauvakynkkä-vertaistukiryhmä on ammatillisesti ohjattu ryhmä, jonka avulla pyritään tukemaan vauvan ja hänen vanhempiensa varhaista vuorovaikutusta, sen syntymistä ja kehittymistä. Vauvakynkkä-vertaistukiryhmän toiminta-ajatuksena on antaa tietoa vanhemmille vauvojen tarpeista.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa vanhemmat saavat Vauvakynkkä-vertaistukiryhmästä ja kokevatko he saavansa sieltä tukea vanhemmuuteensa. Kiinnostukseni kohteena oli myös se, millaista tietoa Bikva-mallilla saadaan ja onko sen avulla mahdollista vaikuttaa asioihin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vauvakynkkä-vertaistukiryhmä sovelluksen kehittäjien kanssa. Heidän toiveenaan on kehittää Vauvakynkkä vertaistukiryhmästä vielä paremmin nykypäivän vanhemmuuteen ja sen haasteisiin vastaava ryhmä.
Opinnäytetyöni tutkimus tehtiin alun perin Tanskassa sosiaalipsykiatriaan kehitetyn asiakaslähtöisen Bikva-mallin avulla. Tavoitteena Bikva-mallissa on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja siten luoda yhteys asiakkaiden ongelmien ja julkisen intervention välille. Vauvakynkkä-vertaistukiryhmään osallistuneet kolme äitiä haastateltiin Bikva-mallin mukaisten avointen haastattelukysymysten avulla Helsingin sosiaaliviraston perheryhmän tiloissa keväällä 2009. Sen jälkeen haastattelusta tehtiin koonti, jonka pohjalta haastateltiin vertaisryhmän kaksi ohjaajaa. Haastatteluista saatu tieto ja asiat, joihin sekä vanhemmat että ohjaajat eivät mielestään pysty vaikuttamaan, vietiin Helsingin sosiaaliviraston johtotasolle sähköpostikyselynä. Kyselyyn vastasi yksi henkilö. Haastatteluaineiston analysoin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että vanhemmat olivat tyytyväisiä ryhmän sisältöön ja sen tarjoamaan tukeen. Tuki oli luonteeltaan kannustusta, uskonvahvistusta ja jo olemassa olevien hyvien ja toimivien asioiden vahvistamista. Ensiarvoisen tärkeänä vanhemmat pitivät muiden äitien näkemistä ja heidän kokemustensa kuulemista. Myös rauhallinen kokoontumispaikka, sopivan kokoinen ryhmä, riittävän monta kokoontumiskertaa sekä ohjaajien kiinnostunut ja lämmin ohjaustyyli nähtiin Vauvakynkkä-vertaistukiryhmässä tärkeänä. Kaupungin internetsivut koettiin vaikeaselkoisina ja mainontaa alkavista ryhmistä toivottiin lisää.
Bikva-mallilla on mahdollista vaikuttaa asioihin ainakin sillä tasolla, että johto saadaan tietoiseksi mahdollisista kehittämiskohteista. Se kuinka paljon asioihin puututaan, on kiinni työntekijöistä, esimiehistä ja johtajista. Bikva-mallin avulla voidaan saada tietoa myös yllättävistä asioista, koska vanhemmat itse määrittelevät arviointikysymykset omien kriteeriensä avulla.
Vauvakynkkä-vertaistukiryhmä on ammatillisesti ohjattu ryhmä, jonka avulla pyritään tukemaan vauvan ja hänen vanhempiensa varhaista vuorovaikutusta, sen syntymistä ja kehittymistä. Vauvakynkkä-vertaistukiryhmän toiminta-ajatuksena on antaa tietoa vanhemmille vauvojen tarpeista.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa vanhemmat saavat Vauvakynkkä-vertaistukiryhmästä ja kokevatko he saavansa sieltä tukea vanhemmuuteensa. Kiinnostukseni kohteena oli myös se, millaista tietoa Bikva-mallilla saadaan ja onko sen avulla mahdollista vaikuttaa asioihin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vauvakynkkä-vertaistukiryhmä sovelluksen kehittäjien kanssa. Heidän toiveenaan on kehittää Vauvakynkkä vertaistukiryhmästä vielä paremmin nykypäivän vanhemmuuteen ja sen haasteisiin vastaava ryhmä.
Opinnäytetyöni tutkimus tehtiin alun perin Tanskassa sosiaalipsykiatriaan kehitetyn asiakaslähtöisen Bikva-mallin avulla. Tavoitteena Bikva-mallissa on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja siten luoda yhteys asiakkaiden ongelmien ja julkisen intervention välille. Vauvakynkkä-vertaistukiryhmään osallistuneet kolme äitiä haastateltiin Bikva-mallin mukaisten avointen haastattelukysymysten avulla Helsingin sosiaaliviraston perheryhmän tiloissa keväällä 2009. Sen jälkeen haastattelusta tehtiin koonti, jonka pohjalta haastateltiin vertaisryhmän kaksi ohjaajaa. Haastatteluista saatu tieto ja asiat, joihin sekä vanhemmat että ohjaajat eivät mielestään pysty vaikuttamaan, vietiin Helsingin sosiaaliviraston johtotasolle sähköpostikyselynä. Kyselyyn vastasi yksi henkilö. Haastatteluaineiston analysoin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että vanhemmat olivat tyytyväisiä ryhmän sisältöön ja sen tarjoamaan tukeen. Tuki oli luonteeltaan kannustusta, uskonvahvistusta ja jo olemassa olevien hyvien ja toimivien asioiden vahvistamista. Ensiarvoisen tärkeänä vanhemmat pitivät muiden äitien näkemistä ja heidän kokemustensa kuulemista. Myös rauhallinen kokoontumispaikka, sopivan kokoinen ryhmä, riittävän monta kokoontumiskertaa sekä ohjaajien kiinnostunut ja lämmin ohjaustyyli nähtiin Vauvakynkkä-vertaistukiryhmässä tärkeänä. Kaupungin internetsivut koettiin vaikeaselkoisina ja mainontaa alkavista ryhmistä toivottiin lisää.
Bikva-mallilla on mahdollista vaikuttaa asioihin ainakin sillä tasolla, että johto saadaan tietoiseksi mahdollisista kehittämiskohteista. Se kuinka paljon asioihin puututaan, on kiinni työntekijöistä, esimiehistä ja johtajista. Bikva-mallin avulla voidaan saada tietoa myös yllättävistä asioista, koska vanhemmat itse määrittelevät arviointikysymykset omien kriteeriensä avulla.