Henkilökunnan kokemuksia turvattomuudesta Hämeenlinnan vankilassa
Mäkitalo, Harri; Saaristo, Jaana (2009)
Mäkitalo, Harri
Saaristo, Jaana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906013535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906013535
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia, kokeeko henkilökunta turvattomuuden tunnetta työssään. Väkivallan uhka vankilatyössä kuormittaa henkilökuntaa henkisesti ja myös fyysisesti. Se ehkä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Henkilökunnan henkinen jaksaminen korostuu yhä enemmän ja enemmän vankeinhoidon työssä, koska vangit ovat paljon sairaampia kuin ennen ja henkilökunnan määrä on pieni perustyössä. Isot organisaatiomuutokset ovat myös muuttaneet työntekijöiden asenteita. Esimiestyö on muuttunut ja työntekijät ajattelevat, että kuilu on syventynyt johdon ja henkilökunnan välillä.
Tutkimuksemme kohderyhmä koostuu Hämeenlinnan vankilassa ja Vankisairaalassa työskentelevistä vanginvartijoista. Tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja analysoida, onko henkilökunnalla kokemuksia turvattomuuden tunteista sekä saada tietoa niistä asioista, jotka vaikuttavat turvattomuuden tunteeseen. Tutkimusvälineenä oli kysely, joka suunnattiin kaikille Hämeenlinnan vankilan vanginvartijoille. Vastausprosentti oli 30,3 % eli noin joka kolmas vastasi. Aineisto analysoitiin Jotos 70- tilasto-ohjelman avulla.
Tutkimus paljasti, että henkilökunta kohtaa sekä henkistä, että fyysistä väkivaltaa vankien taholta. Henkinen väkivalta on yleisempää kuin fyysinen väkivalta. Vastaajista 40,0% koki itsensä henkisesti väsyneeksi ja lähes sama määrä, 33,3% fyysisesti väsyneeksi. Työntekijät olivat myös tyytymättömiä uusiin esimiesten toimenkuviin ja johtamiseen. Johdon ja henkilöstön tulisi yhteistyössä kehittää turvallisuusseikkoja. Kyselytutkimuksen mukaan työntekijöiden motivaatio on kuitenkin vankeinhoidon työhön hyvä.
Lopuksi on todettava, että henkilökunnan keskuudessa on havaittavissa turvattomuuden tunnetta ja se ilmenee jonkinasteisena tyytymättömyyden tunteena. Mutta ongelmat eivät ole ainoastaan Hämeenlinnan vankilan, ne koskee koko vankeinhoidon organisaatiota. Henkilökunnan jo johdon yhteistyötä tulisikin kehittää esimerkiksi työkäytäntöjen ja turvallisuusseikkojen kehitystyössä. Se voisi olla ratkaisu inhimillisen turvallisuuden kasvulle.
Tutkimuksemme kohderyhmä koostuu Hämeenlinnan vankilassa ja Vankisairaalassa työskentelevistä vanginvartijoista. Tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja analysoida, onko henkilökunnalla kokemuksia turvattomuuden tunteista sekä saada tietoa niistä asioista, jotka vaikuttavat turvattomuuden tunteeseen. Tutkimusvälineenä oli kysely, joka suunnattiin kaikille Hämeenlinnan vankilan vanginvartijoille. Vastausprosentti oli 30,3 % eli noin joka kolmas vastasi. Aineisto analysoitiin Jotos 70- tilasto-ohjelman avulla.
Tutkimus paljasti, että henkilökunta kohtaa sekä henkistä, että fyysistä väkivaltaa vankien taholta. Henkinen väkivalta on yleisempää kuin fyysinen väkivalta. Vastaajista 40,0% koki itsensä henkisesti väsyneeksi ja lähes sama määrä, 33,3% fyysisesti väsyneeksi. Työntekijät olivat myös tyytymättömiä uusiin esimiesten toimenkuviin ja johtamiseen. Johdon ja henkilöstön tulisi yhteistyössä kehittää turvallisuusseikkoja. Kyselytutkimuksen mukaan työntekijöiden motivaatio on kuitenkin vankeinhoidon työhön hyvä.
Lopuksi on todettava, että henkilökunnan keskuudessa on havaittavissa turvattomuuden tunnetta ja se ilmenee jonkinasteisena tyytymättömyyden tunteena. Mutta ongelmat eivät ole ainoastaan Hämeenlinnan vankilan, ne koskee koko vankeinhoidon organisaatiota. Henkilökunnan jo johdon yhteistyötä tulisikin kehittää esimerkiksi työkäytäntöjen ja turvallisuusseikkojen kehitystyössä. Se voisi olla ratkaisu inhimillisen turvallisuuden kasvulle.