Kehittämisprosessi omaohjaajuuden näkökulmasta. : Luotsin kuntoutuspedagogiikka
Vainikka, Tiina; Tauti, Päivi (2011)
Vainikka, Tiina
Tauti, Päivi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717499
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää omaohjaajuutta Ryhmäkoti Luotsissa työntekijän näkökulmasta ja kuvata omaohjaajuuden kehittämisprosessi. Kehittämisprosessin tarkoituksena oli selkeyttää omaohjaajan tehtävät, rooli ja merkitys Ryhmäkoti Luotsissa. Kehittämisprosessi eteni Engeströmin kehittävän työntutkimuksen avulla kerran kuukaudessa henkilökuntapalavereissa. Työnohjaus-ta hyödynnettiin myös mahdollisuuksien mukaan kehittämisprosessissa.
Kehittämisprosessissa käytettiin Engeströmin kehittävää työntutkimusta ja SWOT-analyysiä. Näillä menetelmillä saatiin työyhteisöstä työntekijöiden mielipiteet ja hiljainen tieto näkyväksi. Kehittävä työntutkimus on muutosstrategia, joka yhdistää tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön. Siinä Ryhmäkoti Luotsin työntekijät tarkastelivat ja kehittivät työtään omaohjaajuuden osalta. SWOT- analyysissä ryhmitellään yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä havainnolliseen nelikenttämuotoon. Nelikentän osa-alueet ovat vahvuus, heikkous, mahdollisuus ja uhka.
Kehittämisprosessin aikana Ryhmäkoti Luotsin työryhmän keskusteluissa tulivat esille toimivat käytännöt, joita vahvistettiin, ja lisäksi luotiin uusia toimintamalleja työskentelyn parantamiseksi. Toimivina käytäntöinä työryhmä koki riittävän määrän henkilökuntaa työvuorossa, päivä- ja viikkostruktuuria, yhteisöllisyyden, moniammatillisuuden, nais- ja miestyöntekijät, Luotsin ympäristön ja sijainnin, asioiden tiedottamisen, omaohjaajamenetelmän ja psykiatrinen osaamisen. Uusia menetelmiä työryhmä loi tämän kehittämisprosessin aikana neljä, joita olivat kasvatus- ja kuntoutussuunnitelma, tavoitekartta, mallittaminen ja omaohjaajakäsikirja ja mallikansio. Omaohjaajuuden kehittämisprosessi lisäsi työyhteisön yhteenkuuluvuutta, ja sen koettiin olevan merkityksellinen työmenetelmä. Oma-ohjaajuus on määriteltävä paikkakohtaisesti sopivaksi, koska se silloin sitouttaa ja motivoi työntekijöitä.
Kehittämisprosessissa käytettiin Engeströmin kehittävää työntutkimusta ja SWOT-analyysiä. Näillä menetelmillä saatiin työyhteisöstä työntekijöiden mielipiteet ja hiljainen tieto näkyväksi. Kehittävä työntutkimus on muutosstrategia, joka yhdistää tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön. Siinä Ryhmäkoti Luotsin työntekijät tarkastelivat ja kehittivät työtään omaohjaajuuden osalta. SWOT- analyysissä ryhmitellään yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä havainnolliseen nelikenttämuotoon. Nelikentän osa-alueet ovat vahvuus, heikkous, mahdollisuus ja uhka.
Kehittämisprosessin aikana Ryhmäkoti Luotsin työryhmän keskusteluissa tulivat esille toimivat käytännöt, joita vahvistettiin, ja lisäksi luotiin uusia toimintamalleja työskentelyn parantamiseksi. Toimivina käytäntöinä työryhmä koki riittävän määrän henkilökuntaa työvuorossa, päivä- ja viikkostruktuuria, yhteisöllisyyden, moniammatillisuuden, nais- ja miestyöntekijät, Luotsin ympäristön ja sijainnin, asioiden tiedottamisen, omaohjaajamenetelmän ja psykiatrinen osaamisen. Uusia menetelmiä työryhmä loi tämän kehittämisprosessin aikana neljä, joita olivat kasvatus- ja kuntoutussuunnitelma, tavoitekartta, mallittaminen ja omaohjaajakäsikirja ja mallikansio. Omaohjaajuuden kehittämisprosessi lisäsi työyhteisön yhteenkuuluvuutta, ja sen koettiin olevan merkityksellinen työmenetelmä. Oma-ohjaajuus on määriteltävä paikkakohtaisesti sopivaksi, koska se silloin sitouttaa ja motivoi työntekijöitä.