Työstressi - Työelämän terveysuhka : 2000-luvun tutkimusten valossa
Aholainen, Jonna (2009)
Aholainen, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906023602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906023602
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tarkoitus on 2000-luvun tutkimusten valossa tuoda tietoa työn voimavaratekijöistä, työelämän stressitekijöistä, työstressin ilmenemismuodoista, työstressin ennaltaehkäisemisestä sekä työhyvinvoinnin kehittämisestä. Aineistona on käytetty aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta. Tulokset ovat esitetty laadullisesti eli kvalitatiivisesti ja analyysimenetelmänä on käytetty sisällön analyysia.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että työstressi on nykyään yksi yleisimmistä työperäisistä sairauksista ja täten aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Nykypäivänä työelämän vaatimukset ovat kovia ja ihmiset lujilla. Työ on entistä haasteellisempaa ja ihmisiä venytetään aivan äärirajoille
saakka. Työntekijöiltä vaaditaan entistä parempia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, jotta työtehtävät eri tahojen kanssa sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Kovalla vauhdilla tapahtuvat työhön liittyvät muutokset sekä työelämän epävarmuus ovat tulleet osaksi jokapäiväistä työmarkkinaelämää. Sopeutumiskyky yksilöllisesti ja yhteisöllisesti kärsii työn tehostamisen, kiireen sekä työn henkisen rasittavuuden johdosta.
Stressin päästessä valloilleen, elimistö alkaa yksilöllisesti reagoimaan siihen eri tavoin. Pahimmassa tapauksessa stressi voi edesauttaa vakavien sairauksien puhkeamisessa. Stressin
vaikutukset ihmisen kehoon ja mieleen etenevät salakavalalla tavalla ja tämän vuoksi moni ihminen ei osaa tunnistaa niitä itsessään. Alussa oireet ovat niin tavanomaisia, että näihin ei osaa kiinnittää edes huomiota.
Tutkimusten mukaan kehitettävää on vielä paljon. Tulevaisuuden kannalta olisikin hyvä tarttua ohjaksiin, jotta suunta ei olisi ainakaan laskeva. Monilla työpaikoilla löytyy paljonkin kehittämiskohteita. Esimerkiksi hoitoalalla esimiesten tulisi seurata hoitohenkilökunnan hyvinvointia, jotta heidän huono olonsa ei vaikuttaisi potilashoitoon ja sen laatuun. Täten tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousee ennaltaehkäisevä toiminta.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että työstressi on nykyään yksi yleisimmistä työperäisistä sairauksista ja täten aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Nykypäivänä työelämän vaatimukset ovat kovia ja ihmiset lujilla. Työ on entistä haasteellisempaa ja ihmisiä venytetään aivan äärirajoille
saakka. Työntekijöiltä vaaditaan entistä parempia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, jotta työtehtävät eri tahojen kanssa sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Kovalla vauhdilla tapahtuvat työhön liittyvät muutokset sekä työelämän epävarmuus ovat tulleet osaksi jokapäiväistä työmarkkinaelämää. Sopeutumiskyky yksilöllisesti ja yhteisöllisesti kärsii työn tehostamisen, kiireen sekä työn henkisen rasittavuuden johdosta.
Stressin päästessä valloilleen, elimistö alkaa yksilöllisesti reagoimaan siihen eri tavoin. Pahimmassa tapauksessa stressi voi edesauttaa vakavien sairauksien puhkeamisessa. Stressin
vaikutukset ihmisen kehoon ja mieleen etenevät salakavalalla tavalla ja tämän vuoksi moni ihminen ei osaa tunnistaa niitä itsessään. Alussa oireet ovat niin tavanomaisia, että näihin ei osaa kiinnittää edes huomiota.
Tutkimusten mukaan kehitettävää on vielä paljon. Tulevaisuuden kannalta olisikin hyvä tarttua ohjaksiin, jotta suunta ei olisi ainakaan laskeva. Monilla työpaikoilla löytyy paljonkin kehittämiskohteita. Esimerkiksi hoitoalalla esimiesten tulisi seurata hoitohenkilökunnan hyvinvointia, jotta heidän huono olonsa ei vaikuttaisi potilashoitoon ja sen laatuun. Täten tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousee ennaltaehkäisevä toiminta.