Vertaisryhmän ohjaajat Helsingin perhevalmennustoiminnassa
Hämäläinen, Tytti (2011)
Hämäläinen, Tytti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114993
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia kokemuksia vertaisryhmän ohjaajat olivat saaneet perhevalmennusryhmissä toimiessaan sekä miten perhevalmennuksen vertaisryhmän ohjaaja – koulutusta ja vertaisryhmän ohjaajana toimimista tulisi kehittää. Taustalla oli ensimmäistä kertaa järjestetty Perhevalmennuksen vertaisryhmän ohjaaja – koulutus. Koulutetut vertaisryhmän ohjaajat toimivat Helsingissä synnytyksen jälkeisillä perhevalmennuskerroilla ammattilaisen työparina. Koulutuksen järjestäjät halusivat tutkimuksen avulla saada tietoonsa vertaisryhmän ohjaajien kokemuksia. Tulosten avulla heidän on helpompi kehittää koulutusta ja toimintaa edelleen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon osallistui yhdeksän koulutuksen käynyttä henkilöä. Tutkimuksessa käytettiin aineistonhankintamenetelmänä sekä kyselylomaketta että ryhmähaastatteluna toteutettua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka pohjalta muodostui viisi teemaa: taustatiedot, koulutus, vertaisryhmän ohjaajana toimiminen, vertaistuki sekä toiminnan merkitys vertaiselle.
Tulosten perusteella saadaan kattava kuva vertaisryhmän ohjaajien kokemuksista sekä koulutuksen ja toiminnan kehittämisestä. Tulokset osoittavat, että vertaisryhmän ohjaajat ovat pääosin tyytyväisiä sekä koulutukseen että vertaisryhmän ohjaajana toimimiseen. Kehittämistarpeet koskettavat erityisesti koulutuksen sisältöä sekä vertaisryhmän ohjaajan roolin selkiyttämistä. Vertaistuki vertaisten ja perhevalmennuksessa olleiden vanhempien välillä koetaan muodostuneen kokemusten jaosta, mutta he haluavat edelleen vahvistaa perheiden tutustumista toisiinsa. Vertaisryhmän ohjaajana toimineet kokevat itsevarmuuden ja oman vanhemmuuden vahvistuneen ohjausten myötä. He ovat saaneet myös itselleen vertaistuen kokemuksen koulutuksessa ja perhevalmennusryhmissä.
Vertaisryhmän ohjaajien näkökulmasta uusien ohjaajien kouluttaminen olisi tarpeellista, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa. Toiminta on merkinnyt heidän mielestä niin paljon, että lapsiperheiden vertaistuen mahdollistamista tulisi edelleen vahvistaa. Sekä koulutusta että toimintaa tulisi kuitenkin hieman uudistaa, jotta niistä saataisiin toimivampia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon osallistui yhdeksän koulutuksen käynyttä henkilöä. Tutkimuksessa käytettiin aineistonhankintamenetelmänä sekä kyselylomaketta että ryhmähaastatteluna toteutettua teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, jonka pohjalta muodostui viisi teemaa: taustatiedot, koulutus, vertaisryhmän ohjaajana toimiminen, vertaistuki sekä toiminnan merkitys vertaiselle.
Tulosten perusteella saadaan kattava kuva vertaisryhmän ohjaajien kokemuksista sekä koulutuksen ja toiminnan kehittämisestä. Tulokset osoittavat, että vertaisryhmän ohjaajat ovat pääosin tyytyväisiä sekä koulutukseen että vertaisryhmän ohjaajana toimimiseen. Kehittämistarpeet koskettavat erityisesti koulutuksen sisältöä sekä vertaisryhmän ohjaajan roolin selkiyttämistä. Vertaistuki vertaisten ja perhevalmennuksessa olleiden vanhempien välillä koetaan muodostuneen kokemusten jaosta, mutta he haluavat edelleen vahvistaa perheiden tutustumista toisiinsa. Vertaisryhmän ohjaajana toimineet kokevat itsevarmuuden ja oman vanhemmuuden vahvistuneen ohjausten myötä. He ovat saaneet myös itselleen vertaistuen kokemuksen koulutuksessa ja perhevalmennusryhmissä.
Vertaisryhmän ohjaajien näkökulmasta uusien ohjaajien kouluttaminen olisi tarpeellista, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa. Toiminta on merkinnyt heidän mielestä niin paljon, että lapsiperheiden vertaistuen mahdollistamista tulisi edelleen vahvistaa. Sekä koulutusta että toimintaa tulisi kuitenkin hieman uudistaa, jotta niistä saataisiin toimivampia.