Yhteisödiagnoosin hyödyntäminen hoitotyössä : Yhteisödiagnoosi lemiläisistä 7-luokkalaisista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella yhteisödiagnoosin hyödyntämistä käytännön hoitotyössä sekä syventää aiemmin tehtyä yhteisödiagnoosia. Aihe oli kiinnostava ja ajankohtainen ja halusimme paneutua yhteisödiagnoosin hyödyntämiseen laajemmin.

Yhteisödiagnoosia käytetään välineenä yhteisön terveyden ja sen edistämiseen liittyvien tarpeiden arvioinnissa. Yhteisön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niiden ehdoista kerätään, kuvataan, analysoidaan ja jaetaan tietoa. Pyrkimyksenä on luoda kokonaiskuva yhteisöstä. Yhteisödiagnoosi voidaan toteuttaa esimerkiksi tietyssä kaupungissa, asuinalueella, koulussa tai työyhteisössä.

Aiemmin tehdyn yhteisödiagnoosin kohderyhmänä olivat Lemin koulukeskuksen seitsemäsluokkalaiset. Ryhmä oli helposti saavutettavissa kyselyä varten Lemin koulukeskuksen kautta ja otos oli riittävän suuri. Kyselyssä selvitettiin muun muassa oppilaiden terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselyä, joka sisälsi muutaman avoimen kysymyksen.

Kyselyn tulosten ja muiden tutkimusten perusteella nuorten vanhempia täytyisi saada aktiivisemmin ja vastuullisemmin mukaan nuorten elämään vanhempina, ei kaverina. Tulisi huomioida nuorten mielenterveys, ei pelkästään fyysinen terveys. Terveellisistä elämäntavoista puhutaan tänä päivänä paljon mm. mediassa, joten fyysisen terveyden edistäminen ja siitä huolehtiminen on seitsemäsluokkalaisille jo tuttua. Sen voi havaita myös kyselyn vastauksistakin.

Jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyölle on saman kyselyn toteuttaminen kaupunkilaiselle seitsemännelle luokalle, jolloin voidaan vertailla maalla ja kaupungissa asuvien nuorten terveystottumuksia ja terveysriskejä.

The purpose of this thesis was to examine the use of community diagnosis in nursing practice, and deepen our knowledge of the use of community diagnosis. The idea for the thesis was born after we did the community diagnosis course, because the topic was interesting and we wanted put it into use on a larger scale. Community diagnosis is used as a tool to evaluate community health and health promotion. In the interests of community health and wellbeing, information is collected, described, analysed, and shared. The aim is to create an overall picture of the community. Community diagnosis can be achieved, for example, in a specific city, neighbourhood, school, or workplace.

The target group of this thesis was Lemi's seventh-graders. The group was easy to query through Lemi's “Koulukeskus” (central school), and the sample was large enough. The survey will examine, among other things, student health behaviours, social relationships and future plans. This thesis is a quantitative study. The data collection method used was a structured questionnaire which included a few open-ended questions.

On the basis of the survey and other studies, parents should be more active and responsible in young people's lives as parents, not friends. Adults should take into account young people's mental health, not just physical health. “Healthy Lifestyle” is used in the media frequently today, so physical health promotion and care is familiar to the seventh-graders. It can be seen in the responses to the survey.