Lihasvoimaharjoittelun yhteys naislähihoitajien niska-hartiaseudun lihasvoimaan ja heidän kokemaansa työssä selviytymiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia 12 viikkoa kestävän niska-hartiaseudun (nhs) vastuskuminauhaharjoittelun vaikutusta naislähihoitajien niska-hartiaseudun lihasvoimaan. Lähihoitajilta mitattiin myös subjektiivisia tuntemuksia harjoittelusta ja sen vaikutuksesta koettuun työssä selviytymiseen. 16 lähihoitajasta koostuva tutkimusryhmä jaettiin koeryhmään (n=8 naista) ja kontrolliryhmään (n=8 naista) alkumittausten jälkeen. Koeryhmän lähihoitajien 12 viikon mittainen harjoitusjakso alkoi alkumittausten jälkeen. Koeryhmä harjoitteli kolme kertaa viikossa, joista yksi tehtiin ohjatusti ja kaksi omatoimisesti. Harjoitusohjelma sisälsi kuusi vastuskuminauhalla suoritettavaa liikettä, jotka olivat pääosin dynaamisia liikkeitä. Liikkeet kuormittivat niska-hartiaseudun lihaksistoa. Loppumittaukset suoritettiin välittömästi interventiojakson loputtua. Kontrolliryhmä osallistui ainoastaan alku- ja loppumittauksiin. Tutkimuksen alku- ja loppumittauksissa mitattiin maksimi puristusvoimaa Jamar- puristusvoimamittarilla, niska-hartiaseudun staattista voimaa 5 kg punnuksen pidolla ja dynaamista voimaa 5kg punnusten noston toistotestauksella. Tulosten tilastollinen analysointi suoritettiin SPSS statistics 17.0 –ohjelmalla. Tilastollisesti merkitsevien tulosten rajana oli p<0,05. Puristusvoima, punnuksen staattinen pito ja punnuksen nosto paranivat koeryhmällä tilastollisesti merkitsevästi alku- ja loppumittausten välillä(p<0,05). Myös kontrolliryhmän tulokset paranivat tilastollisesti merkitsevästi punnuksennostossa vasemmalla kädellä ja puristusvoimamittauksessa oikealla kädellä. Ryhmien välille saatiin tilastollisesti merkitsevä ero punnuksen staattisessa pidossa, punnuksen nostossa oikealla kädellä sekä puristusvoimassa vasemmalla kädellä (p<0,05). 67% koeryhmäläisistä koki harjoittelun helpottaneen työssä selviytymistä.

The purpose of this bachelor thesis was to study the effect of rubber band training on female practical nurses neck and shoulder muscle strength. The practical nurses were also asked how they personally felt the rubber band training affecting to their working ability. After initial measuring, the research group of 16 practical nurses was divided to practice group (n=8 female) and control group (n=8 female). The 12 week training period of the practice group started right after initial measurements. The training group practiced three times in a week, once guided and two times independently. The rubber band exercise program included six different exercises and the exercises were mainly dynamic. The exercises practiced all-around neck and shoulder muscle strength. Final measures were taken right after intervention period. The control group took part only to the initial and final measurements. Test measurements were maximal squeeze strength, 5 kg weight holding (static strength) and 5kg weight repetition lifting (dynamic strength). The test measurements were used to measure the changes in neck and shoulder muscle strength. The muscle strength test results were analyzed with SPSS statistic 17.0 program. The threshold limit of statistical significance was p<0,05. Squeeze strength, weight holding and weight repetition lifting changes were statistically significant in practice group between initial and final measurements. Also control group got statistically significant changes in weight repetition lifting with left hand and squeeze strength with right hand. There was statistically significant difference between group scores in weight holding (static), weight repetition lifting (dynamic) with right hand and squeeze strength with left hand. 67% of the practice group thought that the exercise program had helped their working ability.