Työhyvinvoinnin kehittämisen toimintasuunnitelma ”Työhyvinvoinnin portaat” -mallin avulla : - Turvatekniikan keskus, TUKES -
Mäki-Pollari, Eeva (2011)
Mäki-Pollari, Eeva
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217972
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toimintakeskeinen ja työelämälähtöinen tutkimustyö, jonka tilaajana on Turvatekniikan keskus TUKES (jäljempänä TUKES) Helsingistä. Työn tavoitteena on tutkia kohdeorganisaation työilmapiiriä sekä laatia sen parantamiseen liittyvä kehittämis- ja toimintasuunnitelma.
TUKESissa on aikaisemmin tehty työhyvinvointiin liittyviä selvityksiä esimerkiksi työterveyshuollon kanssa. Aikaisemmat kyselyt ja muut selvitykset tukevat sitä, että työhyvinvoinnin kehittämiseen on tarvetta. Lisäksi valtionhallinnossa meneillään olevat muutokset aiheuttavat epävarmuutta työyhteisössä. Tuottavuusohjelma, alueellistaminen, eläkkeelle jäävien suuri määrä sekä muut organisaatiomuutokset vaikuttavat kohdeorganisaatioon.
Opinnäytetyöni tekemisen keskeinen väline on Työturvallisuuskeskuksen julkaisu ”työhyvinvoinnin portaat” – malli. Se on väline työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen ja kestävään kehittämiseen. Sen perustana ovat ihmisen perustarpeet: psykofysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve sekä itsensä kehittämisen tarve. Jokainen porras pitää sisällään erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mallin menetelmänä on valmis haastattelulomake, jonka perustana on henkilökohtainen ja työyhteisön hyvinvointi.
Menetelmässä tehdään ensin nykytilan arviointi ja sen jälkeen haastattelujen aineiston pohjalta kartoitetaan ja tunnistetaan hyvinvoinnin esteet ja vahvistajat. Seuraavaksi laaditaan tavoitteet ja toimintasuunnitelma työhyvinvoinnin portaat –mallin mukaisesti. Sen tarkoituksena on löytää haittatekijöille sellaisia kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla työilmapiiriä ja työhyvinvointia voitaisiin kehittää parempaan suuntaan.
Tähän malliin perustuvaa selvitystä ei TUKESissa ole aikaisemmin tehty. TUKESissa aloitettiin laajemman työhyvinvointiohjelman tekeminen 2010, jonka yksi osa on myös tämä opinnäytetyö.
Opinnäytetyö on esitelty TUKESille 22.03.2011. Opinnäytetyön ohjaajana TUKESissa on toiminut johtaja Tuiri Kerttula. Opinnäytetyön ohjaajana Laureassa on toiminut yliopettaja Petri Puhakainen.
TUKESissa on aikaisemmin tehty työhyvinvointiin liittyviä selvityksiä esimerkiksi työterveyshuollon kanssa. Aikaisemmat kyselyt ja muut selvitykset tukevat sitä, että työhyvinvoinnin kehittämiseen on tarvetta. Lisäksi valtionhallinnossa meneillään olevat muutokset aiheuttavat epävarmuutta työyhteisössä. Tuottavuusohjelma, alueellistaminen, eläkkeelle jäävien suuri määrä sekä muut organisaatiomuutokset vaikuttavat kohdeorganisaatioon.
Opinnäytetyöni tekemisen keskeinen väline on Työturvallisuuskeskuksen julkaisu ”työhyvinvoinnin portaat” – malli. Se on väline työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen ja kestävään kehittämiseen. Sen perustana ovat ihmisen perustarpeet: psykofysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve sekä itsensä kehittämisen tarve. Jokainen porras pitää sisällään erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mallin menetelmänä on valmis haastattelulomake, jonka perustana on henkilökohtainen ja työyhteisön hyvinvointi.
Menetelmässä tehdään ensin nykytilan arviointi ja sen jälkeen haastattelujen aineiston pohjalta kartoitetaan ja tunnistetaan hyvinvoinnin esteet ja vahvistajat. Seuraavaksi laaditaan tavoitteet ja toimintasuunnitelma työhyvinvoinnin portaat –mallin mukaisesti. Sen tarkoituksena on löytää haittatekijöille sellaisia kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla työilmapiiriä ja työhyvinvointia voitaisiin kehittää parempaan suuntaan.
Tähän malliin perustuvaa selvitystä ei TUKESissa ole aikaisemmin tehty. TUKESissa aloitettiin laajemman työhyvinvointiohjelman tekeminen 2010, jonka yksi osa on myös tämä opinnäytetyö.
Opinnäytetyö on esitelty TUKESille 22.03.2011. Opinnäytetyön ohjaajana TUKESissa on toiminut johtaja Tuiri Kerttula. Opinnäytetyön ohjaajana Laureassa on toiminut yliopettaja Petri Puhakainen.