Ihmisläheisen hoidon toteutuminen tehostetun valvonnan osastolla omaisten kokemana

Abstract

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Hyvinkää Laurea Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK

Kuitunen Satu

Ihmisläheisen hoidon toteutuminen tehostetun valvonnan osastolla omaisten kokemana

Vuosi ‎ 2011‎ S.38‎

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää omaisten kokemuksia ihmisläheisen hoidon ‎toteutumisesta tehostetun valvonnan osastolla Hyvinkäällä. Opinnäytetyön kysely perustui ‎Ihmisläheisen hoitomittarin neljään osa-alueeseen, joita ovat 1) tiedon saanti ja hoitoon ‎osallistuminen, 2) yksityisyys ja arvostus, 3) tunne-elämän huomioiminen sekä 4) hoitoyksikön ‎edellytykset ihmisläheiselle hoidolle. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää omaisten kokemuksia ‎näistä osa-alueista.‎

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin touko-elokuun ‎aikana vuonna 2010. Kyselyt kerättiin tehostetun valvonnan osastolla vierailleilta omaisilta. 50 ‎kyselylomakkeesta palautui 38% (n=19) touko-elokuun välisenä aikana. Aineisto analysoitiin SPSS ‎tilasto-ohjelmalla.‎

Tulokset osoittivat omaisten olleen tyytyväisiä hoitoon tehostetun valvonnan osastolla. Tuloksista ‎kävi kuitenkin ilmi, että vain 50% vastanneista (n=8) omaisista koki, että lääkäreiltä saatu tieto oli ‎riittävää. Hoitajilta saatu tieto puolestaan koettiin riittäväksi. Yksityisyys ja arvostus toteutui ‎omaisten mukaan hyvin. Hengellisten tarpeiden toteutumiseen omaiset eivät osanneet vastata ‎myönteisesti tai kielteisesti. Vastanneista omaisista 78% (n=14) koki, että potilas tunsi olonsa ‎turvalliseksi hoidon aikana. Osaston edellytykset ihmisläheisen hoidon tarjoamiselle koettiin osin ‎puutteellisiksi. Omaisista 32% koki ilmanvaihdon puutteelliseksi ja noin viidennes 21% omaisista ‎koki osaston meluisaksi ja ei viihtyisäksi.‎

Kyselyn tulosten mukaan tiedon saannin ja hoitoon osallistumisen merkittävin tulos oli tiedon kulun ‎kehittäminen lääkäreiden ja omaisten välillä. Tunne-elämän huomioimisen kohdalla omaiset ‎kokivat eniten epävarmuutta hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa. Hengellisiin tarpeisiin ‎vastaamista voitaisiin vahvistaa tarjoamalla useammin keskustelumahdollisuutta sairaalateologin ‎kanssa tai tiedottaa teologin tapaamisen mahdollisuudesta entistä näkyvämmin. Hoitoyksikön ‎edellytykset ihmisläheiselle hoidolle koettiin osin puutteellisiksi. Osaston tilojen uusimisen ‎yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota riittävään ilmanvaihtoon, viihtyisyyteen ja melun ‎vähentämiseen. Jatkotutkimuksissa myös kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmillä voitaisiin saada ‎luotettavaa tietoa omaisten kokemuksista tehostetun valvonnan hoidosta Hyvinkäällä.‎

Avainsanat: Tehohoito, omainen, Ihmisläheinen hoito –mittari

Laurea University of Applied Sciences ‎ Abstract Laurea Hyvinkää Health Care, Social Service and Sports Degree Programme in Nursing

Satu Kuitunen

The next of kins’ views on human care in the intensive care unit of Hyvinkää hospital ‎

Year ‎ 2011‎ Pages 38‎

The purpose of this thesis was to survey next of kin’s experiences about the implementation of ‎human care in the intensive care unit in Hyvinkää hospital. The aim of the thesis was to gather ‎information about the implementation of the four principles of human care, I.E. 1) obtaining ‎information and possibility to take part in the care, 2) privacy and appreciation 3) emotional life ‎and 4) readiness of the nursing unit to human care. The method used was quantitative. The data ‎were collected between May and August in 2010. 50 questionnaires were copied and 19 were ‎returned. The data were analyzed by SPSS for Windows 16 statistic program.‎

‎ The results showed that the next of kins were mainly satisfied with the care in the unit. The results ‎also showed that half of the respondents 50% (n=8) felt that they had received enough information ‎from doctors and 94% (n=15) of the respondents felt that they were satisfied with the information ‎they had obtained from the nurses. Privacy and appreciation were well observed. The next of kins ‎found it quite difficult to answer to question about they felt that the spiritual needs had been ‎considered in the care. According to 78% (n=14) of respondents the patient had felt himself safe ‎during the care. Readiness to human care was regarded as partly inadequate. 32% of the ‎respondents considered the air conditioning inadequate and 21% of the respondents felt that there ‎wasn’t enough room on the ward, which was considered noisy and uncomfortable.‎

The results showed that there was a need to develop the flow of information from doctors to the ‎next of kins on the ward. Spiritual needs could be paid more attention to by arranging time for ‎discussion with the hospital theologian or by making the hospital theologian’s services more visible ‎to the next of kins. When modernizing the ward special attention should be paid to improving air ‎conditioning and comfort and, reducing noise on the ward. A qualitative research could be also ‎used in further studies. ‎

Key words: intensive care, next of kin, barometer of Human care ‎