Vanhusten hyvinvoinnin edistäminen vapaaehtoistoiminnan ja kotihoidon yhteistyönä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vapaaehtoistoiminnan ja kotihoidon yhteistyötä. Tutkimuskysymykset olivat: mitkä tekijät edistävät kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyötä, ja mitkä ovat kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyön kehittämishaasteet. Kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyön aihe on tärkeä ja sitä on aiemmin vähän tutkittu.

Opinnäytetyön aineiston kerääminen suoritettiin haastattelemalla Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön kahta suunnittelijaa, Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan neljää vapaaehtoistyöntekijää ja kotihoidon neljää työntekijää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, kuhunkin ryhmään osallistui 2-4 haastateltavaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.

Kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyötä edistävinä tekijöinä aineistosta nousivat onnistunut tiedonvälitys ja tietojen saatavuus, toimijoiden roolijako, toimijoiden motivoituneisuus ja orientoituneisuus yhteistyöhön, yhteinen luottamus sekä työnohjauksellinen toiminta. Yhteistyön esteitä kuvasivat tiedonkulun ongelmallisuus, toimijoiden ja taloudellisten resurssien riittämättömyys sekä toimijoiden näkemykset ja vastuunjako yhteistyöstä. Yhteistyön kehittämishaasteina nousivat esille vapaaehtoistoiminnan organisointi ja koordinointi sekä vapaaehtoistoiminnan ja kotihoidon yhteistyön tukeminen.

Kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteensovittaminen on yksi tulevaisuuden suuria haasteita. Yhteiskunnan tulisi tarjota kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteensovittamiselle riittävästi tukea, kuten koulutusta. Kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyötä tullaan kehittämään erilaisin tutustumistilaisuuksin sekä yhteisten koulutusten avulla. Jatkotutkimuksen kannalta on aiheellista selvittää, mitä otihoidon ja vapaaehtoistoiminnan yhteistyö tuo molemmille toimijoille ja onko hoidettavien siakkaiden hyvinvointi ja toimintakyky parantunut yhteistyön myötä

Improving the Wellbeing of Senior Citizens by Collaboration of Home Care and Volunteer Activity

The purpose of this thesis is to describe collaboration between volunteer activity and home care of senior citizens. The questions of the research were: Which factors improve the collaboration of home care and volunteer activity? Which factors prevent the collaboration and what are the challenges of developing co- operation? The subject of collaborating home care and volunteer activism is important and has been researched very little in the past.

The material for this thesis was collected by interviews. Two people from the Support Unit for Volunteer Activities from city of Vantaa were interviewed, four volunteers from Finland’s Red Cross Volunteer Workers and four representatives who work in home were interviewed as well. The interviews were conducted as theme interviews; each group had 2-4 participants. The content of the material from the interviews was analyzed.

Conducive factors for collaboration from the material gathered appeared to be: successful communication and availability of information, a clear distribution of roles, motivation and orientation of the operators to cooperate, mutual trust and clinical supervision of the work. Some obstacles described were difficulties in communication, lack of volunteers and financial resources, as well as hardship of equal division of responsibilities and problem sharing the same vision. The challenges of improving collaboration appeared to be organizing and coordinating volunteer activity, as well as supporting the co-operation between volunteer activity and home care.

The coordination of volunteer activity and home care is a huge challenge for the future. Thes ociety should offer adequate support to this coordination, in a form of education for example. The collaboration between home care and volunteering will be improved by arranging a variety of possible circumstances to become acquainted with situational differences, as well as arranging common training sessions. It is justifiable to further examine this theory, in order to clarify what collaboration brings to each operator, and if the wellbeing and functionality of the clients actually benefit from the co- operation.